sv       Tulosta |  pdf

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto

Vuoden 2010 lopussa Suomessa asui noin 168 000 ulkomaan kansalaista. Ulkomaan kansalaisten osuus Suomen väestöstä on noin 3,1 %. Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden määrä on kuitenkin huomattavasti suurempi, kun otetaan huomioon ulkomailla syntyneet, Suomen kansalaisuuden saaneet henkilöt. Vieraskielisiä (henkilöitä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame) on maassamme noin 225 000, joka on noin 4,2 % väestöstä. Suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat virolaiset, venäläiset  ja ruotsalaiset, seuraavina tulevat somalialaiset, kiinalaiset ja irakilaiset.

​Kuntaliiton maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on kuntien paikallisten, alueellisten ja kansainvälisten toimintaedellytysten turvaaminen siten, että kunnat saavat täysimääräisesti käyttöön maahanmuuttajien osaamisen ja kykenevät osaltaan huolehtimaan Suomen humanitaaristen velvoitteiden täyttämisestä. Kunnilla on tärkeä tehtävä maahanmuuttajien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden sekä eri väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistämisessä. 

Nykyistä suurempi maahanmuutto hyödyttää koko suomalaista yhteiskuntaa pitkällä aikavälillä. Työperusteinen maahanmuutto on myös kunnille tärkeää sekä työvoiman saannin että osaamispohjan vahvistamisen kannalta. Kunta-alalla työskentelee tällä hetkellä noin 430 000 henkilöä. Lähivuosina kunta-alalle tarvitaan runsaasti ammattitaitoista työvoimaa, sillä vuoteen 2025 mennessä noin puolet kunnallisesta henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle. Henkilöstöä tarvitaan erityisesti terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja koulutoimen ammattitehtäviin. Kasvukeskusten väestönkasvu lisää henkilöstötarvetta päivähoidossa ja opetustoimessa. Väestön ikääntyminen lisää työvoimatarvetta myös vanhustenhuollossa.

Suomen humanitaaristen velvoitteiden täyttymisen kannalta kunnat ovat tärkeässä asemassa vastuun kantajina. Pakolaisten kuntiin sijoittamisen tavoitteena tulee olla, että sijoittaminen tapahtuu suunnitelmallisesti, nopeasti ja että kotoutumista edistävät toimet aloitetaan välittömästi sijoittamisen jälkeen. Pakolaispolitiikan onnistumisen kannalta on tärkeää, että kunnilla on mahdollisuus ja resurssit ottaa vastaan kiintiöpakolaisia ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita.

Maahanmuuton kasvu lisää tarvetta kehittää kotouttamista. TE-toimistojen tärkeä rooli kotoutumiskoulutuksen ja työvoimapalvelujen tarjoamisessa korostuu. Kuntien on voitava ottaa maahanmuuttajat huomioon palveluissaan. Kuntien kannalta on tärkeää, että maahanmuuttopoliittisia ratkaisuja tehtäessä otetaan huomioon sekä työperusteinen että humanitaarinen maahanmuutto. Kunnan palveluissa on otettava huomioon maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet. Oman haasteensa kunnille tuo myös väestöryhmien hyvien suhteiden edistäminen ja monikulttuurisuuden tukeminen paikallistasolla.

Kuntaliitto tuo esiin kuntien näkemykset maahanmuuttopolitiikkaa kehitettäessä ja uudistettaessa. Kuntaliitto vaikuttaa maahanmuuttopolitiikan kehittämiseen mm. osallistumalla maahanmuuttoasioita käsittelevien työryhmien työhön. Yhteistyö kuntien, valtionhallinnon ja kolmannen sektorin kanssa on tärkeää. Kuntaliitto seuraa myös EU:n maahanmuuttopolitiikan kehittymistä ja analysoi sen vaikutuksia kuntiin.

Lisätietoja

Avaa yhteystiedot
Anu Wikman-Immonen
Erityisasiantuntija +358 9 771 2532, +358 50 525 2874
Anu Wikman-Immonen Erityisasiantuntija
Puhelin:
+358 9 771 2532 
Matkapuhelin:
+358 50 525 2874 
Faksi:
+358 9 771 2535 
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi 
Tehtävät:
maahanmuuttoasiat
EU:n alueiden komitea
 
 | 
0 suosittelua
Sisältö tarkistettu:
Wikman-Immonen Anu
 

 Muualla verkossa

 
 

 Uusi julkaisu

 

Kunnat kansainvälisen maahanmuuttopolitiikan toteuttajina

Kuntaliiton selvitys, jossa tarkastellaan kansainvälistä maahanmuuttopolitiikkaa kuntien kannalta.

Julkaisuvuosi: 2010

Julkaisu on ilmainen.

Lataa tiedosto (4030 kB kt)
 

 Liitteet

 
 

 Kunnat.netissä