Yleiskirje 9/80/2010, Juha Karvonen/eg, 7.5.2010Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytyminen vuonna 2010

Aiemmin lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytymisestä säädettiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1998/635). Kun valtionosuusjärjestelmää muutettiin vuoden 2010 alusta lukien, eri hallinnonalojen rahoituksen ohjaus keskitettiin pääosiltaan yhden lainsäädännön alaisuuteen. Tästä johtuen myös lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytymisestä säädetään nykyisin laissa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009). Eräiltä osin maksuosuuden määräytymiseen vaikuttaa myös opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) olevat säädökset.

Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytyminen vuonna 2010

Yleistä

Tässä Kuntaliiton yleiskirjeessä on tarkasteltu valtionosuusjärjestelmän aiheuttamia muutoksia lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytymiseen.

Aiemmin lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytymisestä säädettiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1998/635). Kun valtionosuusjärjestelmää muutettiin vuoden 2010 alusta lukien, eri hallinnonalojen rahoituksen ohjaus keskitettiin pääosiltaan yhden lainsäädännön alaisuuteen. Tästä johtuen myös lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytymisestä säädetään nykyisin laissa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009). Eräiltä osin maksuosuuden määräytymiseen vaikuttaa myös opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) olevat säädökset.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 41 §:n 3 momentin mukaan kunta, joka on lastensuojelulain 16 b §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sijoitetun esi- tai perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta opetusta järjestävälle kunnalle tai muulle opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen, joka lasketaan kertomalla niiden koulun työpäivien määrä, joina oppilaalle on annettu opetusta, kunnalle tai opetuksen järjestäjälle opetuksesta koulun työpäivää kohden aiheutuvilla keskimääräisillä todellisilla vuosikustannuksilla.

Kotikunnan maksuosuutta laskettaessa otetaan vähennyksenä huomioon opetuksen järjestäjälle maksettava kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 41 §:n 4 momentin 1–4 kohtien mukainen kotikuntakorvaus ja saatu lisärahoitus.

Esi- ja perusopetusta koskevan valtionosuusjärjestelmäuudistuksen yhteydessä otettiin käyttöön kotikuntakorvausjärjestelmä. Kotikuntakorvauksesta ja sen määräytymisestä säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 8 luvussa. Valtiovarainministeriö päättää kunkin kunnan kotikuntakorvauksen perusosan euromäärästä varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Se määräytyy oppilaan kotikunnan laskennallisten kustannusten perusteella.

Kotikuntakorvausjärjestelmän käyttöön oton myötä yksittäisen kunnan ei tarvitse laskuttaa kotikuntakorvauksia, vaan kotikuntakorvausmenot ja -tulot kohdistetaan kunnille ja opetuksen järjestäjille valtionosuuden maksatuksen yhteydessä Tilastokeskukselle tiedonkeruun yhteydessä annettujen tietojen perusteella. Kotikuntakorvausten maksamisesta ja perimisestä huolehtii keskitetysti Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus.

Kotikunnan maksuosuuden perusteena käytettävät kustannukset

Valtionosuusjärjestelmän muutoksella ei ole vaikutuksia kotikunnan maksuosuuden perusteena käytettävien kustannusten laskemiseen. Tältä osin säilyy aiempi käytäntö.

Kustannukset lasketaan käyttämällä varainhoitovuotta edeltävän kalenterivuoden tilinpäätöstietoja. Vuoden 2010 kotikunnan maksuosuuden laskutusperusteena käytetään vuoden 2009 tilinpäätöstietoja. Kustannukset lasketaan koulun työpäivää kohden aiheutuvina keskimääräisinä todellisina vuosikustannuksina.

Aiemman käytännön mukaisesti Suomen Kuntaliitto suosittaa, että keskimääräiset todelliset vuosikustannukset lasketaan kunnan talousarviorakenteen ja kustannustenseurantamenettelyn mukaisesti sen koulun keskimääräisinä todellisina vuosikustannuksina, jossa oppilas on saanut opetusta.

Kustannuksia laskettaessa tulee ottaa huomioon, että oppilaan koulu on saattanut vaihtua kalenterivuoden aikana. Näin esimerkiksi siinä tapauksessa, kun oppilas on siirtynyt kevätlukukauden jälkeen 6. vuosiluokalta 7. vuosiluokalle. Tältä osin koulutyöpäivää kohden toteutuneet keskimääräiset todelliset vuosikustannukset tulee laskea molempien koulujen osalta erikseen.

Kotikunnan maksuosuudessa huomioitaviksi koulun työpäiviksi lasketaan ne työpäivät, jona kyseinen oppilas on ollut virallisesti koulun oppilaana ja joksi ajaksi koulutuksen järjestäjä on varautunut järjestämään hänelle opetusta.

Maksuosuuteen liittyvien kustannusten laskemisessa otetaan huomioon Opetushallituksen kustannusraportissa käyttämät valtionosuuspohjaan kuuluvat menot, joita ovat opetus, majoitus ja kuljetus, kouluruokailu, muu oppilashuolto, sisäinen hallinto, kiinteistöjen ylläpito ja pienet hankkeet.

Kotikunnan maksuosuuden määräytymiseen liittyviin vuosikustannuksiin lasketaan kyseisen koulun kirjanpidon mukaiset käyttötalouden toimintamenot ja sellaiset investointimenot, joiden kokonaiskustannukset alittavat valtioneuvoston perustamishankkeille vahvistaman vähimmäismäärän eli alle 320 000 euroa (vuosi 2009). Työllistämistuella palkattujen osalta vuosikustannuksiin voidaan lukea nettomenot.

Kustannuksiin lasketaan myös koulutuksen järjestämisestä aiheutuneet välittömät hallintokustannukset kuten koulutoimiston menot, sisäinen laskutus ja ns. kustannusten vyörytys lukuun ottamatta suunnitelman mukaisia poistoja, laskennallisia poistoja ja laskennallisia korkoja.

Laskutusvuotta edeltävältä vuodelta lasketuissa keskimääräisissä todellisissa vuosikustannuksissa voidaan ottaa huomioon kustannustason muutokset sekä objektiivisesti arvioitavissa olevat kustannuksiin vaikuttavat toiminnan laadun ja laajuuden muutokset. 

Kustannustason muutos otetaan huomioon peruspalvelujen hintaindeksin mukaan (KUPHI). Muutettaessa vuoden 2009 kustannuksia vuoden 2010 kustannustasoon indeksikorotuksena käytetään 2,0 prosenttia.

Lastensuojelulain perusteella sijoitetun esi- tai perusopetusta saavan oppilaan kotikunnan maksuosuutta laskettaessa tulee kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 41 §:n 4 momentin mukaan ottaa vähennyksenä huomioon opetuksen järjestäjälle maksettava seuraava rahoitus:

Opetuksen järjestäjän tulee vähentää kotikunnan maksuosuudesta sille sijoitetusta oppilaasta maksettu kotikuntakorvaus. Vuoden 2010 osalta opetuksen järjestäjälle on maksettu vieraskuntalaisesta oppilaasta kotikuntakorvausta, mikäli hänet on merkitty Tilastokeskuksen tiedonkeruun yhteydessä kyseisen opetuksen järjestäjän oppilaaksi 31.8.2009.

Vähennettävä kotikuntakorvaus määräytyy oppilaan kotikunnan kotikuntakorvauksen perusosan perusteella. Se tulee huomioida kunkin oppilaan osalta erikseen kotikunnittain. Tiedot kuntien kotikuntakorvauksen perusosasta löytyvät valtiovarainministeriön kotisivuilta osoitteesta www.vm.fi. Tarkempi osoite ja linkki löytyvät tämän kirjeen lopusta (Liite 1).

Vähennyksenä huomioitava opetuksen järjestäjän saama kotikuntakorvaus tulee laskea ikäluokittain kuntakohtaisesta kotikuntakorvauksen perusosasta. Kotikuntakorvauksen suuruus määräytyy oppilaan iän mukaan seuraavasti:

Lastensuojelulain perusteella sijoitetun lisäopetusta saavan oppilaan kotikunnan maksuosuutta laskettaessa tulee kotikunnan maksuosuudesta vähentää opetuksen järjestäjälle maksettu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 §:n mukainen korotus. Lisäopetuksesta maksettava korotus on kotikuntakorvauksen perusosa kerrottuna luvulla 1,21. Korotus maksetaan Tilastokeskuksen 20.9. keräämien tietojen perusteella.

Opetuksen järjestäjän tulee vähentää kotikunnan maksuosuudesta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevasta oppilaasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 14 §:n perusteella maksettu korotus.

Vuoden 2010 osalta opetuksen järjestäjälle on maksettu edellä mainittua korotusta, mikäli pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas on merkitty kunnan tai muun opetuksen järjestäjän oppilaaksi tilastointipäivänä 20.9.2009. Rahoitus maksetaan opetuksen järjestäjälle täysimääräisenä koko varainhoitovuotta varten muun valtionosuuden maksatuksen yhteydessä. 

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevasta oppilaasta maksettava korotus lasketaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 54 §:n mukaisesta esi- ja perusopetuksen perushinnasta. Vuoden 2010 osalta perusopetuksen perushinta on 6 604,64 euroa ja se on kaikkien kuntien osalta saman suuruinen.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden osalta korotus on 2,41-kertainen (15 917,18 euroa) kuitenkin niin, että vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden osalta korotus on 3,86-kertainen (25 493,91 euroa).

Opetuksen järjestäjän tulee vähentää kotikunnan maksuosuudesta koulukotiopetuksesta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
15 §:ssä tarkoitettu koulukotikorotus.

Yksityiselle perusopetuksen järjestäjälle, jonka perusopetuksen järjestämisluvan mukaisena erityisenä koulutustehtävänä on koulukotiopetuksen järjestäminen, myönnetään koulukotiopetusta saavista oppilaista lisärahoituksena euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 54 §:n mukainen perusopetuksen perushinta kerrottuna luvulla 1,51 kerrotaan koulukotiopetusta saavien oppilaiden määrällä.

* * *

Edellä kuvattujen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain perusteella määräytyvien korotusten osalta (kohdat 2–4) tulee huomioida, että mikäli korotukseen oikeuttavaa opetusta ei ole järjestetty varainhoitovuoden tilastointipäivänä 20.9.2010, vähennetään opetuksen järjestäjän saamasta korotuksesta pois puolet varainhoitovuotta seuraavan vuoden helmikuun tarkistusmaksatuksen yhteydessä.

Kuntaliitto suosittelee, että edellä esitetyt opetus- ja kulttuuriministeriön maksamat korotukset otetaan huomioon oppilaskohtaisesti toteutuneen tilanteen mukaisesti. Mikäli oppilasta, jonka osalta on saatu edellä kohdissa 2–4 tarkoitettua korotusta, ei ole kirjattu oppilaaksi kyseessä olevana varainhoitovuonna 20.9.2010, kotikunnan maksuosuuden vähennyksenä otetaan huomioon puolet oppilaskohtaisen rahoituksen määrästä.

Suomen Kuntaliitto suosittaa, että laskutus suoritetaan jälkikäteislaskutuksena kunkin varainhoitovuoden vuoden lopussa siten, että menot voidaan kirjata oppilaan kotikunnassa sille tilikaudelle, jolloin opetuskin on annettu.

Sen estämättä, mitä kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevassa laissa on säädetty lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytymisestä, kunnat voivat keskenään tai muun opetuksen järjestäjän kanssa sopia kotikuntakorvauksesta toisin, kuin laissa on säädetty.