- peruspalveluohjelmamenettely
- liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan rinnastaminen kuntayhtymän hallitukseen
- muutoksenhaku liikelaitoksen johtokunnan päätöksiin.
Eräitä säännöksiä on muutettu myös sen vuoksi, että kunnallishallintoa ja -taloutta koskevat asiat on siirretty sisäasiainministeriön toimialalta valtiovarainministeriölle.
Muutokset vaikuttavat käytännössä liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan tehtäviin sekä muutoksenhakuun liikelaitoksen johtokunnan päätöksistä.
Lisätiedot:
Taisto Ahvenainen, puh. (09) 771 2473
Jenny Koivisto, puh. (09) 771 2665
Riitta Myllymäki, puh. (09) 771 2463
Mika Paavilainen, puh. (09) 771 2176
Tuuli Tarukannel, puh. (09) 771 2467
Kari Prättälä, puh. (09) 771 2456
Juha Myllymäki, puh. (09) 771 2450
Reijo Vuorento, puh. (09) 771 2078, peruspalvelu-ohjelman osalta
Asiakirjalähteet
Hallituksen esitys kuntalain muuttamisesta HE 129/2007
Hallintovaliokunnan mietintö 12/2007
Laki kuntalain muuttamisesta 1375/2007
Peruspalveluohjelma on lakisääteistetty
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun puitelain 11 §:n mukaan kuntien tehtäviä ja niiden rahoitusta käsittelevää peruspalveluohjelmaa kehitetään ja se vakinaistetaan osaksi lakiin perustuvaa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä.
Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelman mukaan kehyspäätöksessä otetaan huomioon kuntien ja valtion välinen peruspalveluohjelma ja peruspalvelubudjetti. Hallitusohjelman mukaan valtion ja kuntien yhteistä kuntapolitiikkaa toteutetaan lakisääteisen peruspalveluohjelman ja -budjetin avulla.
Kuntalakia on vuoden 2008 alusta muutettu siten, että laissa säädetään peruspalveluohjelmamenettelystä. Näin ollen puitelain ja hallitusohjelman vaatimus peruspalveluohjelman lakisääteistämisestä on täyttynyt.
Kuntalain mukaan peruspalveluohjelmamenettelyllä tarkoitetaan peruspalveluohjelmaa sekä peruspalvelubudjettia. Peruspalveluohjelmamenettely on osa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä ja valtion talousarvion valmistelua.
Peruspalveluohjelman keskeinen sisältö on määritelty kuntalaissa. Lain mukaan peruspalveluohjelmassa
- arvioidaan kuntien toimintaympäristön ja palveluiden kysynnän muutokset
- arvioidaan kuntatalouden kehitys; kuntataloutta arvioidaan kokonaisuutena, osana julkista taloutta ja kuntaryhmittäin
- arvioidaan lakisääteisten tehtävien rahoitustarvetta, kehittämistä ja tuottavuuden lisäämistä
- arvioidaan kuntien tehtävien muutokset
- tehdään ohjelma tulojen ja menojen tasapainottamisen edellyttämistä toimenpiteistä.
Lain mukaan peruspalvelubudjetissa arvioidaan kuntatalouden kehitys sekä valtion talousarvioesityksen vaikutukset kuntatalouteen. Peruspalvelubudjetti laaditaan valtion talousarvioesityksen yhteydessä.
Kuntaliitto osallistuu pysyvänä asiantuntijana peruspalveluohjelmamenettelyyn.
Kuntaliitto on jo pitkään vaatinut peruspalveluohjelman lakisääteistämistä. Lain valmistelun yhteydessä Kuntaliitto on korostanut
- rahoitusperiaatteen toteutumista, eli että kuntien lakisääteisiin tehtäviin turvataan riittävä rahoitus
- peruspalveluohjelman ensisijaisuutta muihin valtion viranomaisten suunnitelmiin, erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön kehittämissuunnitelmiin
- kuntatalouden arviointia kokonaisuuden lisäksi myös kuntaryhmittäin.
Peruspalveluohjelmaa kehitettäessä nämä kokonaisuudet ovat jatkossakin Kuntaliiton vaatimuksina.
Valtuutettujen lukumäärää koskevasta päätöksestä ilmoittaminen
Kuntalain 10 §:n 2 momenttia on muutettu siten, että valtuutettujen lukumäärän muuttamista koskevasta valtuuston päätöksestä on ilmoitettava oikeusministeriölle.
Kuntalain 10 §:ssä säädetään valtuutettujen lukumäärästä kunnassa. Valtuutettujen lukumäärä määräytyy kunnan asukasluvun mukaan. Valtuutettuja on yleensä oltava vähintään 17. Kunnassa, jonka asukasluku on enintään 2 000, valtuusto voi kuitenkin päättää valittavaksi valtuutettuja pienemmänkin parittoman määrän kuin 17, ei kuitenkaan vähempää kuin 13.
Kuntalain 10 §:n 2 momenttia on muutettu siten, että valtuutettujen lukumäärän muuttamista koskevasta valtuuston päätöksestä on viipymättä ilmoitettava oikeusministeriölle. Aiemmin ilmoitus tehtiin sisäasiainministeriölle. Ilmoitus on tarpeen kunnallisvaalien toteuttamisen vuoksi, joten ilmoitusta ei tehdä kunta-asioista jatkossa vastaavalle valtionvarainministeriölle vaan vaaliasioista vastaavalle oikeusministeriölle.
Liikelaitoskuntayhtymän johtokunta rinnastetaan kuntayhtymän hallitukseen
Kuntalain 87 c §:n 5 momenttia on muutettu siten, että jatkossa liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan tehtävistä on soveltuvin osin voimassa, mitä 86 §:n mukaan sovelletaan kuntayhtymän hallitukseen. Kuntalain 86 §:n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta säädetään kuntalain 23 §:ssä. Kuntalain 23 § puolestaan koskee kunnanhallituksen tehtäviä.
Viittaussäännös koskee ainoastaan liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan tehtäviä.
Liikelaitoskuntayhtymän pakollisia toimielimiä ovat kuntalain 10 a luvun 87 b §:n ja 87 c § §:n mukaan yhtymäkokous ja johtokunta. Koska liikelaitoskuntayhtymässä tyypillisesti kuntayhtymän hallitukselle kuuluvista tehtävistä vastaa yleensä johtokunta, on lakiin lisätty rinnastus kuntayhtymän hallitukseen.
Liikelaitoskuntayhtymän johtokunta rinnastetaan jatkossa kuntayhtymän hallitukseen ja johtokunta vastaa soveltuvin osin kunnanhallitukselle 23 §:n mukaan kuuluvista tehtävistä. Johtokunnan tehtäviin kuuluu rinnastuksen perusteella yhtymäkokouksen päätösten valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta. Johtokunta valvoo kuntayhtymän etua ja jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa. Johtokunnalla on lisäksi oikeus antaa tarvittaessa ohjeita kuntayhtymää eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille.
Kuntalain 51 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallitus voi ottaa käsiteltäväkseen asian, joka on kuntalain nojalla siirretty kunnanhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Vastaavasti liikelaitoksen johtokunta voi liikelaitoksessa käyttää otto-oikeutta 51 §:n mukaisesti ja ottaa käsiteltäväkseen asian, jossa johtokunnan alainen viranomainen on tehnyt päätöksen.
Liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan on kuntalain 68 §:n rinnastuksen perusteella laadittava tilikauden tilinpäätös ja allekirjoitettava se, sekä tehtävä toimintakertomuksessa esitys tuloksen käsittelystä 69 §:n mukaisesti. Johtokunnan on myös annettava lausunto tarkastuslautakunnalle tilintarkastuskertomuksessa tehdystä muistutuksesta kuntalain 75 §:n mukaisesti.
Oikaisuvaatimus liikelaitoksen johtokunnan päätöksestä
Kuntalain 89 §:n 2 momenttiin on lisätty säännös oikaisuvaatimuksen käsittelystä asiassa, joka kuuluu liikelaitoksen johtokunnan toimivaltaan kuntalain perusteella. Muutos koskee asioita, joissa liikelaitoksen johtokunnan toimivalta perustuu kuntalain 87 c §:n 3 momenttiin tai joissa liikelaitoskuntayhtymän johtokunta tekee päätöksen hallitukseen rinnastettavana toimielimenä.
Oikaisuvaatimuksesta oikaisuvaatimuskelpoisuudesta ja -oikeudesta sekä oikaisuvaatimusajasta säännellään kuntalain 89 ja 91–93 §:ssä. Oikaisuvaatimusohjeista säännellään 94 §:ssä.
Kunnan tai kuntayhtymän liikelaitos
Kunnan tai kuntayhtymän organisaatioon kuuluvan liikelaitoksen johtokunnan 87 c §:n 3 momentissa tarkoitetusta päätöksestä tehdään oikaisuvaatimus johtokunnalle.
Kuntalain 87 c §:n 3 momentissa säädetään kunnallisen liikelaitoksen tehtävistä. Kunnan tai kuntayhtymän organisaatioon kuuluvan liikelaitoksen johtokunnalla voi 87 c §:n mukaisesti olla kolmenlaisia tehtäviä:
- Tehtävät, jotka kuuluvat lain nojalla johtokunnalle, eikä niitä voi siirtää muulle viranomaiselle (3 mom. 1, 2 ja 5 kohdat sekä osin 6 kohta);
- tehtävät, jotka kuuluvat lähtökohtaisesti johtokunnalle, mutta joista johtosäännössä voidaan määrätä toisinkin (3 mom. 3 ja 4 kohdat sekä osin 6 kohta);
- muut tehtävät, joita voidaan johtosäännöllä määrätä johtokunnan tehtäviksi (87 c § 4 momentti).
Oikaisuvaatimus kunnan tai kuntayhtymän liikelaitoksessa tehdään johtokunnalle vain niissä asioissa, joissa tehtävää ei lainkaan voida antaa muulle viranomaiselle tai joissa sitä ei ole siirretty toiselle viranomaiselle. Niissä tehtävissä, jotka on siirretty johtokunnalle johtosäännöllä, oikaisuvaatimus tehdään entiseen tapaan lautakunnalle tai hallitukselle.
Liikelaitoskuntayhtymä
Liikelaitoskuntayhtymässä oikaisuvaatimus tehdään johtokunnalle 87 c §:n 5 momentissa tarkoitetuissa asioissa. Kyseisessä lainkohdassa säädetään liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan tehtävistä.
Johtokunta päättää liikelaitoskuntayhtymästä asiassa, joka ei kuulu yhtymäkokouksen tai johtajan tehtäviin ja jota ei ole siirretty johtajalle tai muulle viranomaiselle. Johtokunnalle kuuluvat siis lähtökohtaisesti kaikki muut, paitsi yhtymäkokoukselle ja johtajalle laissa säädetyt tehtävät ja johtosäännöllä muulle viranomaiselle siirretyt tehtävät. Liikelaitoskuntayhtymän johtokunta rinnastetaan 87 c §:n 5 momentissa kuntayhtymän hallitukseen, jolloin johtokunnalle kuuluvat edellä mainittujen tehtävien lisäksi myös kuntalain 86 §:n mukaisesti tavanomaisessa kuntayhtymässä hallitukselle kuuluvat tehtävät.
Oikaisuvaatimus johtokunnan päätöksestä tulee liikelaitoskuntayhtymässä tehdä johtokunnalle itselleen käytännössä aina. Liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan tehtävät ovat suurelta osin lakiin perustuvia ja toisaalta liikelaitoskuntayhtymissä pakollisia toimielimiä ovat vain yhtymäkokous ja johtokunta. Hallintomalli, jossa yhtymäkokouksen ja johtokunnan väliin on sijoitettu hallitus, lienee käytännössä harvinainen. Kun muistetaan vielä, että liikelaitoskuntayhtymän johtokunta vastaa normaalisti kuntayhtymän hallitukselle 86 §:n mukaan kuuluvista tehtävistä, hallitus on liikelaitoskuntayhtymän päätöksenteon kannalta tarpeeton. Oikaisuvaatimuksen käsittely muussa toimielimessä kuin johtokunnassa on siten yleensä käytännössäkin mahdotonta.
Kunnallisvalitus
Kuntalain 90 §:ssä säädetään kunnallisvalituksesta. Säännöstä on muutettu oikaisuvaatimusta koskevan 89 §:n muutosta vastaavasti. Oikaisuvaatimus liikelaitoksen johtokunnan päätökseen tehdään johtokunnalle 89 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Kunnanhallituksen ja lautakunnan lisäksi myös johtokunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta.
Muutos selkeyttää muutoksenhakusäännöstä, mutta ei muuta tulkintakäytäntöä.
SUOMEN KUNTALIITTO
Kari Prättälä
lakiasiain johtaja
Juha Myllymäki
johtava lakimies