Yleiskirje 15/80/2002, Heikki Harjula/eg 20.9.2002Eduskuntavaalit 16.3.2002

​Eduskuntavaaleissa valitaan vaalipiireittäin 200 kansanedustajaa. Valittavien edustajien lukumäärä vaihtelee vaalipiirin asukasluvun mukaan. Ahvenanmaalta valitaan kuitenkin aina yksi edustaja.

Puolueet, vaaliliitot ja yhteislistat voivat asettaa kussakin vaalipiirissä enintään 14 ehdokasta tai, jos vaalipiiristä valitaan enemmän kuin 14 kansanedustajaa, enintään niin monta ehdokasta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia. Vaalipiirejä on 15 Ahvenanmaan maakunta mukaan luettuna.

Oikeusministeriö lähettää kunnille oman tiedotteensa vaaleihin valmistautumisesta ja varsinaiset vaaliohjeet eri vaaliviranomaisille.

Eduskuntavaalien ulkomainonta suositellaan aloitettavaksi viikkoa ennen ennakkoäänestyksen aloittamista eli 26.2.2003.

Tiedoksi
Oikeusministeriö
Rekisteröidyt puolueet

Vaalilain muutokset

Vaalilain muutokset (247/2002) tulivat voimaan 1.5.2002 ja niitä noudatetaan ensimmäisen kerran eduskuntavaaleissa 16.3.2003. Kuntien kannalta suurimmat muutokset koskevat päätöksentekoa kotimaan yleisistä ennakkoäänestyspaikoista ja vaalikustannusten jakoa valtion ja kuntien välillä.

Päätöksenteko kotimaan yleisistä ennakkoäänestyspaikoista on siirretty valtioneuvostolta kunnille ja kunnanhallitus päättää siitä, kuinka monta kotimaan yleistä ennakkoäänestyspaikkaa kunnassa on ja missä ne sijaitsevat. Muutoksen jälkeen kunta päättää kaikista äänestyspaikoista, kun jo aiemmin vaalipäivän äänestyspaikoista päättäminen on kuulunut kunnalle.

Kaikissa vaaleissa valtio huolehtii materiaali- ja tietojärjestelmäkustannuksista ja kunta muista kustannuksista. Valtiollisissa vaaleissa oikeusministeriö kuitenkin suorittaa kunnille äänioikeutettujen lukumäärään perustuvan korvauksen, jolla katetaan vaalien järjestämisestä kunnille aiheutuneita menoja.

Kuntien vaaliviranomaiset

Valtuusto

Vaalit toimitetaan kunnissa äänestysalueittain. Vaalilain 8 §:n mukaan äänestysalueena on kunta, jollei valtuusto ole jakanut kuntaa useampaan äänestysalueeseen. Vuoden 2003 eduskuntavaalit toimitetaan sen äänestysaluejaon mukaisesti, josta on tehty päätös ja ilmoitus maistraatille viimeistään vuoden 2002 huhtikuussa.

Kunnanhallitus

Kunnanhallituksella on monia vaaleihin valmistautumiseen liittyviä tehtäviä.

Vaalilain 15 §:n mukaan kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava:

• kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme; sekä

• laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä ja kotiäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme.

Sekä vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan jäsenten että niiden varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa asianomaisessa vaalipiirissä ja edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita.

Vaalilautakuntien jäsenten ja varajäsenten poliittista edustavuutta tarkastellaan erikseen. Näin tehdään myös tasa-arvolain soveltamisessa. Sekä varsinaisissa jäsenissä että varajäsenissä on siis oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %.

Vaalilautakunnan varajäsenet ja vaalitoimikunnan varajäsenet laitoksissa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta ovat päätösvaltaisia kolmijäsenisenä.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle.

Vaalilain 4 §:n mukaan vaalit toimitetaan järjestämällä ennakkoäänestys ja vaalipäivän äänestys. Ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen järjestämisestä kotimaassa vastaa kunta.

Kunnanhallituksen on vaalilain 9 §:n 1 momentin mukaisesti päätettävä kotimaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista siten, että niitä on jokaisessa kunnassa vähintään yksi, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Samoin kunnanhallituksen on päätöksellään määrättävä ne laitokset (sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset), jotka ovat ennakkoäänestyspaikkoja.

Edelleen kunnanhallituksen on päätettävä äänestysalueen vaalipäivän äänestyspaikoista. Erityisistä syistä äänestyspaikka voidaan sijoittaa äänestysalueen tai kunnankin ulkopuolelle, jollei siitä aiheudu äänestäjille kohtuutonta haittaa.

Kunnanhallituksen on huolehdittava siitä, että Väestörekisterikeskuksen ylläpitämään äänestyspaikkarekisteriin viipymättä merkitään Väestörekisterikeskuksen määräämällä tavalla jokaisen kunnassa olevan yleisen ennakkoäänestyspaikan nimi, käyntiosoite, aukiolopäivät ja päivittäiset aukioloajat sekä vaalipäivän äänestyspaikan nimi ja käyntiosoite sekä muut oikeusministeriön määräämät tiedot.

Kunnan keskusvaalilautakunta

Keskeisin vaaliviranomainen eduskuntavaaleissa on vaalipiirilautakunta.

Valtuuston vaalikaudeksi valitun kunnan keskusvaalilautakunnan keskeisimmät tehtävät eduskuntavaaleissa ovat vaalien valmistavista toimenpiteistä huolehtiminen, ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastaminen sekä ns. pienten äänestysalueiden alustava ääntenlaskenta.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että kaikissa kunnanhallituksen päätöksellä kotimaan yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi määrätyissä paikoissa on ennakkoäänestystä varten asianmukainen ennakkoäänestystila ja tarvittava kalusto.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on tiedotettava kunnan alueella olevista kotimaan yleisistä ennakkoäänestyspaikoista ja äänestysajoista niissä sillä tavoin kuin kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi.

Vaalitoimitsijat

Vaalitoimitsijoista säädetään vaalilain 17 §:ssä. Ennakkoäänestyksestä kotimaan yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa sekä kotiäänestyksestä huolehtivat vaalitoimitsijat. Kussakin kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa on oltava ainakin kaksi vaalitoimitsijaa. Muissakin ennakkoäänestyspaikoissa vaalitoimitsijoita voi tarvittaessa olla kaksi tai useampia. Vaalitoimitsijat kotimaan yleiseen ennakkoäänestyspaikkaan määrää kunnan keskusvaalilautakunta. Kotiäänestyksessä kunnan keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan määräämä vaalitoimikunnan jäsen tai varajäsen toimii vaalitoimitsijana.

Ennakkoäänestystä kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa toimitettaessa vähintään kahden vaalitoimitsijan on oltava yhtä aikaa saapuvilla. Muissa ennakkoäänestyspaikoissa, joihin vaalitoimitsijoita on nimetty tai määrätty kaksi tai useampia, riittää, että ennakkoäänestystä toimitettaessa on saapuvilla yksi vaalitoimitsija. Yksittäisen kotiäänestyksen toimittamisesta huolehtii yksi vaalitoimitsija.

Ennakkoäänestyksen järjestelyt

Kukin kunta (kunnanhallitus) päättää itsenäisesti ja oman harkintansa mukaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista kunnassa. Kunta voi järjestää ennakkoäänestyksen joko omissa virastoissaan ja muissa toimipaikoissaan tai sovittuaan asiasta esim. Suomen Posti Oyj:n postikonttoreissa. Kunta vastaa itse ennakkoäänestyksen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista.

Kun vastuu ennakkoäänestyspaikoista on siirtynyt kunnille, kunnat voivat nyt itse ratkaista ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärän ja saavutettavuuden. Monissa kunnissa olisi ollut tarvetta määrätä useampia ennakkoäänestyspaikkoja kuin aiemmin valtioneuvoston asetuksella on määrätty.

Oikeusministeriö on lähettänyt kunnanhallituksille kirjeen 19.6.2002 (OM 4/51/2002), joka koskee ennakkoäänestyksen järjestämistä. Kirjeessä käsitellään myös sitä mahdollisuutta, että kunta ostaisi ennakkoäänestyspalvelut Suomen Posti Oyj:ltä (jäljempänä Posti). Oikeusministeriö ja Posti ovat tehneet ennakkoäänestyksen järjestämisestä puitesopimuksen, jonka sisältöä kirjeessä selvitetään.

Puitesopimus koskee niitä 164 kuntaa, joissa on Postin tarjoamia palveluja. Posti on tehnyt kunnille tarjouksen ennakkoäänestyspalveluista ja tarjouksen ehdot ovat puitesopimuksen mukaiset. Tarjous on voimassa 15.10.2002 saakka. Kunnan ja Postin olisi tehtävä sopimus viimeistään 31.10.2002 mennessä. Luonnollisesti kukin tarjouksen saanut kunta arvioi, hyväksytäänkö tarjous vai järjestääkö kunta ennakkoäänestyksen kokonaan itse.

Kunnanhallituksen päättämä kotimaan yleinen ennakkoäänestyspaikka kunnassa on ennakkoäänestystä varten avoinna kaikkina päivinä ennakkoäänestysaikana, jollei kunnanhallituksen päätöksellä erityisistä syistä toisin määrätä.

Vaalilain 48 §:n mukaan ennakkoäänestys toimitetaan ennakkoäänestyksen ajanjaksona kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kunnanhallituksen päätöksellä määrättynä aikana, joka ei saa olla arkipäivisin ennen kello 8 eikä kello 20 jälkeen eikä lauantaisin ja sunnuntaisin ennen kello 10 eikä kello 16 jälkeen.

Ennakkoäänestys laitoksessa toimitetaan vähintään yhtenä tai enintään kahtena päivänä vaalitoimikunnan määrääminä aikoina. Kotiäänestyksessä ennakkoäänestys toimitetaan äänestäjälle erikseen ilmoitettuna aikana kello 9?20 välillä.

Ulkomainonta

Eduskuntavaalien ulkomainonta suositetaan aloitettavaksi niillä alueilla, jotka ovat kunnan hallinnassa ja määräysvallassa, viikkoa ennen ennakkoäänestyksen aloittamista eli 26.2.2003.

Mainonnan aloittamisen ajankohta ja kuntien käyttöön varaamat mainospaikat on syytä saattaa vaaleihin osallistuvien puolueiden, yhteislistojen ja valitsijayhdistysten tietoon. Samalla kuntien on syytä ilmoittaa niiden henkilöiden yhteystiedot, jotka kunnassa vastaavat vaalien ulkomainonnasta.

Kunnalla ei ole lakisääteisiä velvollisuuksia vaalimainonnan järjestämisessä. Kunnallinen vaalimainoskäytäntö on perustunut kuntien keskusjärjestöjen suositukseen ja sitä on noudatettu 1970?luvulta lähtien. Perusteena suositukselle on aikanaan ollut vaalimainonnan yhdenmukaistamisen tarve, kaupunki- ja maisemakuvalliset syyt sekä ympäristön siisteys. Vaalimainonnasta on muodostunut perinne, jolla voidaan katsoa olevan edelleen tiedotusarvoa. Kansalaiset ovat tottuneet, että vaalien yhteydessä käytetään tällaista mainontaa. Vaalimainonnan laillisuuskysymykset ovat koskeneet yleensä yhdenvertaisuusperiaatteen noudattamista eli tasapuolisuutta mainospaikkojen jaossa.

Vaalimainospaikkojen maksullisuus vaihtelee eri kunnissa. Suuntauksena on ollut, että kunnat pyrkivät kattamaan vaalimainoskehikoista ja niiden pystyttämisestä ja poistamisesta johtuvat kustannukset ehdokkaita asettaneilta ryhmiltä. Jos maksut ovat samansuuruiset kaikille ehdokkaita asettaneille ryhmille, maksujen perimistä ei voida pitää yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena.

Kukin kunta ratkaisee paikallisista lähtökohdista vaalimainospaikkojen maksullisuuden. Maksullisuuteen vaikuttavat kustannusten suuruus, aiemmin omaksuttu käytäntö ja sen sujuvuus, palvelun taso, mainoskehikkojen laatu, kuka huolehtii vaalimainoskehikkojen pystytyksestä ja purkamisesta (kunnan organisaatio, urheiluseura, mainostoimisto jne.) ja kuka vastaa mainosten liimaamisesta ja kiinnittämisestä (kunnan organisaatio, puolueiden paikallisosasto, mainostoimisto jne.). Kun vaalien ulkomainonnan järjestäminen on kunnan vapaasti järjestettävissä, Kuntaliitto ei ole antanut suosituksia vaalimainospaikkojen maksullisuudesta.

Ulkomainospaikkoja valittaessa on otettava huomioon vaalilain säännökset, jotka edellyttävät, että vaalimainoksia ei sijoiteta ennakkoäänestys- tai äänestyspaikalle tai niiden läheisyyteen niin, että niiden voidaan katsoa vaikuttavan äänestäjien vaalivapauteen. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, etteivät vaalimainokset näy vaalihuoneistoon taikka sen sisäänkäyntiin.

Kunta ei voi määrätä muiden kuin omistuksessaan ja hallinnassaan olevien alueiden vaalimainontapaikoista. Jos kunnan vaalimainoskehikkoja sijoitetaan myös yksityisille alueille, kunnan on saatava omistajan tai haltijan suostumus kehikkojen sijoittamiseen. Jos kunta ei käytä vaalimainoskehikkoja, sen tulisi kuitenkin määritellä vaalimainontapaikat hallitsemillaan alueilla.

Kullekin ehdokkaita asettaneelle ryhmälle tulevan julistetilan sijainti, luettelo vasemmalta oikealle, tulisi määräytyä samassa järjestyksessä kuin ehdokaslistojen yhdistelmässä. Joissakin kunnissa ongelma on ollut tyhjiksi jäävät mainospaikat. Niiden välttämiseksi ehdokkaita asettaneilta ryhmiltä voidaan tiedustella, tulevatko he käyttämään mainospaikkoja ja edellyttää vastausta tiettyyn päivämäärään mennessä uhalla, että vaalimainospaikkoja ei heille varata. Ryhmiltä voidaan myös vaatia kirjallinen ilmoitus tai sitoumus vaalimainospaikkojen käyttämisestä. Kun kaikille ehdokkaita asettaneille ryhmille varataan tällainen mahdollisuus, täyttää se myös yhdenvertaisuusperiaatteen vaatimukset.

SUOMEN KUNTALIITTO