Erityisen tärkeänä Kuntaliitto pitää sitä, että tulevassa kuntarakennelaissa tarjotaan alueelliset erityisolot huomioon ottavia vaihtoehtoisia ratkaisuja ja että vaihtoehtoisena ratkaisuna pidetään myös kuntien välisen yhteistyön kehittämistä niillä alueilla, joilla ei ole mahdollista päästä vahvan peruskunnan ratkaisuun.
Monet kunnat ovat kokeneet vaikeaksi kuntarakennetyöryhmän esityksen kommentoinnin, koska tässä vaiheessa ei ole ollut tietoja sosiaali- ja terveyspalvelujen selvitystyöstä eikä kun-nan tehtävien arviointityöstä. Kunnat eivät ole myöskään riittävästi ehtineet keskustella vaihtoehtoisista ratkaisuista naapurikuntien kanssa.
Kuntaliitto pitääkin tärkeänä toisen lausuntokierroksen toteuttamista kesän ja syksyn aikana.
Kuntien mielestä selvityksen tarkastelunäkökulmat eivät kata kaikkia kunnan toiminnan kannalta keskeisiä alueita. Peruspalvelujen järjestämisessä ei ole tarpeeksi huomioitu kuntien yhteistyötä. Myöskään kunnan roolia demokraattisesti johdettuna paikallisyhteisönä, alueen elinkeinojen kehittäjänä sekä elinvoiman ja paikallisen kansalaistoiminnan vahvistajana ei ole kuntien mielestä huomioitu riittävästi.
Kuntaliitto on tehnyt oman yhteenvetonsa kuntien lausunnoista. Kuntaperusteisen palvelujär-jestelmän turvaaminen on kuntien mielestä välttämätöntä. Palvelujen kehittämiseen arvioidaan olevan tarvetta, mutta kannanotot kuntarakenteen uudistamisen tarpeellisuudesta ja tavoitteista kuitenkin vaihtelevat.
Suuret kaupungit ja maakuntakeskukset korostavat yhtenäisen yhdyskuntarakenteen ja alueen kilpailukyvyn vahvistamisen välttämättömyyttä. Kehyskunnissa palvelujen tuottaminen todetaan tulokselliseksi ja painotetaan yhteistyötä keskuskaupungin kanssa. Seutukaupunkien näkökulmasta erityisen tärkeää on turvata elinkeinotoiminnan edistäminen alueella. Maaseutumaisissa kunnissa, pitkien etäisyyksien kunnissa sekä saaristokunnissa erityisenä huolena nou-see esiin lähipalvelujen turvaaminen. Kielellisten oikeuksien turvaaminen on tärkeää kaksikielisissä kunnissa.
Kuntaliiton lausunnossa pidetään tärkeänä, että etenkin suurimmat kaupunkiseudut muodostaisivat asumisen, maankäytön ja liikenteen näkökulmasta yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden. Yhtenäiseen työssäkäynti- ja asiointialueeseen kuuluvien kuntien tulisi sitoutua yhteiseen maankäytön suunnitelmaan. Kuntien tulisi myös sopia seudullisesti palvelujen käytöstä yli kuntarajojen.
Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan kuntauudistuksen rakennelakia. Toimeksiannon mukaan ryhmän tulee tehdä myös uudistuksen vaikutusten arviointi. Lainvalmistelulle annetussa aikataulussa vaikutusten ennakkoarviointi jää kuitenkin varsin puutteelliseksi. Kuntaliitto esittää, että uudistuksen vaihtoehtojen soveltamisesta erilaisilla alueilla toteutetaan monipuolinen uudistuksen vaikutusten ennakkoarviointi. Ennakkoarvioinnissa vaikutukset kuntalaisiin, demokratiaan, organisaatioon, henkilöstöön, paikallistalouteen ja elinkeinoelämään sekä kielellisiin oikeuksiin ovat tärkeitä osatekijöitä. Myös kuntaliitosten fuusiokustannukset on arvioitava realistisesti.
Kuntaliiton mielestä kuntauudistuksen suunniteltu aikataulu ei ole kaikilta osin realistinen. Uudistuksen toteuttaminen olisi luontevaa vuoden 2017 alusta, joka on myös uuden valtuustokauden alkamisvuosi.
Lisätietoja:
Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Rakel Hiltunen, 050 511 3003
Kuntaliiton hallituksen varapuheenjohtaja Markku Andersson, 0400 653403
Kuntaliiton hallituksen varapuheenjohtaja Lasse Hautala, 0400 361828
Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, 050 364 7883
Johtava lakimies Kari Prättälä, 0500 606 873
Kehitysjohtaja Kaija Majoinen, 0500 811 239