Kansanäänestysten lisäksi yli neljä kymmenestä kuntalaisesta toivoo, että kunnanjohtaja valittaisiin suoralla kansanvaalilla. Yhtä suuri osa vastanneista haluaisi äänestää kuntavaaleissa internetin kautta.
– Kuntalaiskyselyn tuloksista heijastuvat kuntalaisten toiveet päästä vaikuttamaan suoraan mm. kansanäänestysten ja kunnanjohtajan suoran kansanvaalin avulla. Toisaalta tulokset kertovat myös kansalaisten kasvavasta tuesta edustukselliselle demokratialle. Tämä näkyy erityisesti vaaleissa äänestämisen tärkeyden korostumisessa entisestään, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.
Joka kymmenes vaikuttaa sosiaalisessa mediassa
Kahdeksan kymmenestä kuntalaisesta oli käyttänyt vähintään yhtä suoraa vaikuttamistapaa. Eniten kuntalaiset ilmoittavat osallistuvansa asiakas- tai käyttäjäkyselyihin (48 %), vanhempainiltoihin (41 %), talkootyöhön (38 %) sekä yhdistystoimintaan (35 %). Lähes 40 prosenttia vastanneista ilmoitti ottaneensa yhteyttä viranhaltijoihin.
Vain kolme sadasta ilmoitti tehneensä kuntalaisaloitteen ja kahdeksan sadasta valituksen tai oikaisuvaatimuksen. Joka kymmenes kertoi osallistuvansa sosiaalisen median kautta.
– Sosiaalinen media ei näytä lyöneen vielä itseään vielä läpi suorien vaikuttamistapojen joukossa. Vähäisestä käytöstä huolimatta sen vaikuttavuuteen kuitenkin uskotaan, sillä neljä kymmenestä pitää sitä hyvänä vaikuttamistapana, Pekola-Sjöblom sanoo.
Mikään yksittäinen suora vaikuttamistapa ei ole kuntalaisten enemmistön käytössä.
– Eniten suoria vaikuttamistapoja käyttävät tyypillisesti johtavassa asemassa olevat, 40–49-vuotiaat, hyvin ansaitsevat, korkeasti koulutetut, lapsiperheelliset, järjestön palveluksessa olevat, haja-asutusalueella asuvat sekä ruotsinkieliset kuntalaiset. Tuloksessa näkyy tyypillinen hyväosaisten muita suurempi aktiivisuus.
Kuntaliitos heikensi uskoa vaikuttamismahdollisuuksiin
Kuntaliitokset näyttävät vähentäneen kuntalaisten uskoa omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa. Liitoskunnissa usko on heikentynyt, kun taas syvenevän yhteistyön kunnissa ja muissa kunnissa hieman parantunut.
– Kun rakennetaan uuden kunnan organisaatioita, päähuomio kohdistuu helposti organisaation muodostamiseen ja palvelujen järjestämiseen. Kun toiminta vakiintuu, voimavarat demokratian vahvistamiseen lisääntyvät, kehitysjohtaja Kaija Majoinen toteaa.
Omiin vaikuttamismahdollisuuksiin uskotaan eniten pienimmissä, alle 5000 asukkaan kunnissa, ja usko vaikuttavuuteen on vahvistunut merkittävästi vuodesta 2008. Suurimmissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa, vaikuttamismahdollisuudet koetaan heikoimmiksi.
Kuntalaiskyselyssä 11 000 vastaajaa
ARTTU-ohjelman kunnissa toteutettu kysely tehtiin nyt toista kertaa. Edellisen kerran vastaava kysely tehtiin vuonna 2008.
Kuntalaiskyselyyn vastasi loka-joulukuussa 2011 kaikkiaan 11 268 kuntalaista 40:stä ARTTU-arviointitutkimusohjelmaan osallistuvasta kunnasta.
Luettelo kyselyssä mukana olleista kunnista on julkaistu Kunnat.netissä
osoitteessa www.kunnat.net/arttu
Lisätietoja:
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto, p. 050 337 5634
kehitysjohtaja Kaija Majoinen, Kuntaliitto, p. 0500 811 239
Kuntalaistutkimuksen tuloksia kuntalaisten osallistumisesta on julkaistu Kunnat.netissä osoitteessa
www.kunnat.net/arttu