Paras-hanke ei vaikuttanut koulutuspalvelujen saavutettavuuteen

Tiedot käyvät ilmi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen Paras-hanketta käsittelevän tutkimuksen väliraportista. Suomen Kuntaliiton ja kuuden yliopiston yhteisessä valtakunnallisessa ARTTU-arviointitutkimusohjelmassa on mukana 40 erikokoista kuntaa.

Paras-hankkeen aikana alakoulujen määrä väheni tutkimuskunnissa 15 prosentilla, yläkoulujen määrä 18 prosentilla ja erityiskoulujen määrä 28 prosentilla. Vastaavasti yhtenäiskoulujen määrä lisääntyi 33 prosentilla.

Lukioiden määrä väheni kuudella prosentilla ja ammatillisten oppilaitosten määrä pysyi ennallaan.

– Vaikka ala- ja yläkoulujen määrä on vähentynyt selvästi, koulutuksen saavutettavuus ei ole samassa suhteessa heikentynyt. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että oppilasikäluokat ovat pienentyneet ja toiseksi siitä, että perusopetuksen kouluverkossa on viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut Paras-hankkeesta riippumaton rakenteellinen muutos. Erillisistä ala- ja yläkouluista on siirrytty yhtenäiskouluihin, joissa käydään vuosiluokat 1–9. Osa lakkautetuista ala- ja yläkouluista on muuttunut yhtenäiskouluiksi, tuloksia tiivistävät tutkijat Jouko Mehtäläinen, Hannu Jokinen ja Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta.

Koulujen määrän väheneminen ja koulutuksen saavutettavuuden heikkeneminen ovat vahvimmin yhteydessä kuntien väestömäärän muutokseen. Mitä voimakkaammin väestö on kunnassa vähentynyt, sitä enemmän on koulujen määrä pienentynyt.

– Muutokset ARTTU-tutkimusohjelmaan osallistuvissa kunnissa ovat samaa luokkaa kuin koko maassa keskimäärin. Kuntaliitoksiin osallistuneet kunnat eivät juuri poikkea muista kunnista, tutkijat toteavat.

Etäisyydet muuttuivat vain vähän

Ala- ja yläkoulujen saavutettavuus, millä tarkoitetaan lasten ja nuorten etäisyyttä koulusta, on heikentynyt 1-2 prosenttiyksikköä. Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2006 tutkimuskuntien 7–14-vuotiaista noin 60 prosenttia asui alle kilometrin etäisyydellä alakoulusta. Vuonna 2010 luku oli hieman vajaa 58 prosenttia. Lukioiden saavutettavuus on heikentynyt 2 prosenttiyksikköä. Ammatillisten oppilaitosten saavutettavuus ei ole muuttunut.

Tutkijat ennustavat, että osa kunnista on pakotettuja tiivistämään kouluverkkoa tulevaisuudessa entisestään ja osalla kuntia on paineita uusien koulujen rakentamiseen. Tämä johtuu kuntien väestömäärän muutosten vaihtelusta.

– Palveluverkon muutoksen nopeus riippuu paitsi taloudellisesta tilanteesta, myös siitä, mikä on palvelujen asema suhteessa toisiinsa ja kunnan muihin toimintoihin eli mihin voidaan tai halutaan panostaa.