Vuoteen 2030 mennessä kaikkiaan 80 prosenttia nykyisistä osastonhoitajista, kodinhoitajista, kotiavustajista, siivoojista ja sihteereistä siirtyy työelämästä eläkkeelle. Erilaisista hallintotehtävistä ja tekniseltä alalta poistuu 70 prosenttia työntekijöistä.
Sosiaali- ja terveysalalla eläkkeelle jää 60 prosenttia nykyisistä työntekijöistä, ja sivistyspalvelujen työntekijöistä 57 prosenttia.
Kunta-alan työntekijöiden eläkepoistumaa tarkastellaan Kuntaliiton tänään julkaisemassa Rakennemuutoskatsauksessa.
– Kuntien tehtävät ja henkilöstön määrä lisääntyivät voimakkaasti 1970- ja 1980 -luvuilla. Koska lisäksi kunnissa ei ole koskaan tehty merkittäviä irtisanomisia, kunta-alan ikärakenne on varsin vinoutunut. Vanhempia, lähellä eläkeikää olevia työntekijöitä on suhteellisesti enemmän kuin nuorempiin ikäluokkiin kuuluvia työntekijöitä, tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma sekä tilastomatemaatikko Jussi Mattila Kevasta toteavat Rakennemuutoskatsauksen artikkelissa.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa vain neljäsosa työntekijöistä on alle 35-vuotiaita.
– Tämä tietää ongelmia jo tällä vuosikymmenellä, kun miltei kaikki 55 vuotta täyttäneet siirtyvät eläkkeelle ja 50–54-vuotiaistakin suuri enemmistö. Korvaajat on rekrytoitava niukkenevista nuorista ikäluokista. Yksityinen sektori on onnistunut rekrytoimaan nykyisistä alle 35-vuotiaista paljon suuremman osan kuin kuntasektori, Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä kirjoittaa artikkelissaan.
Eläkepoistuma on kaikkein voimakkainta Lapissa, Kainuussa sekä Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Näissä maakunnissa eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä siirtyy vähintään 58 prosenttia kunta-alan työntekijöistä. Ahvenanmaalla, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla eläkkeelle siirtyy noin 60 prosenttia työntekijöistä tai vähemmän.
Nuorten kiinnostus kuntatöihin vähäistä
KT Kuntatyönantajien kehittämispäällikkö Riikka-Maria Yli-Suomu pitää ongelmana, että kunta-ala ei ole nuorten keskuudessa riittävän houkutteleva työnantaja. Henkilöstö on kunta-alan keskeisin, usein myös ainoa resurssi.
– Mielikuvat, kunta-alan vetovoima ja alan työtehtävien houkuttelevuus ovat avainasemassa uuden työvoiman saamisessa. Kuntien haasteena on oikeanlaisen työnantaja- ja organisaatiomielikuvan rakentaminen. Tarvitaan sekä markkinointiosaamista että henkilöstöjohtamisen osaamista. Työelämään tulevat sukupolvet vaativat aiempaa enemmän joustavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä tekemiseen.
Yli-Suomun mukaan kunta-alan valtteina ovat merkitykselliset työt ja ihmisläheisyys.
– Nykyisten työntekijöiden osaamisen varmistaminen on keskeinen keino lisätä tuottavuutta, mutta myös työntekijän omaa jaksamista ja työmotivaatiota. Osaamisen kehittäminen lähtee perehdyttämisestä ja päättyy eläkkeelle siirtyvän henkilön osaamisen siirtämiseen muille työntekijöille.
Yli-Suomun mielestä kuntien tulisi hyödyntää nykyistä enemmän osatyökykyisten työpanosta.
– Osatyökykyisten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa työelämässä. Työprosessien ja -olojen täytyy jatkossa mahdollistaa vajaakin työkyky. Työvoimatarjonnassa on entistä enemmän myös työikäisiä, jotka ovat valmiita tinkimään toimeentulostaan voidakseen työskennellä osa-aikaisesti.
Rakennemuutoskatsaus osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun
Kuntaliiton vuosittain julkaisemassa Rakennemuutoskatsauksessa pohditaan tilastojen kautta suomalaisen yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja, väestörakennetta, työllisyyttä, osaamista, palveluja, infrastruktuuria ja taloutta.
Tänä vuonna tilastoja on täydennetty kattavalla artikkelikokoelmalla. Artikkeleja ovat kirjoittaneet asiantuntijat mm. työ- ja elinkeinoministeriöstä, Euroopan komissiosta, Hämeen liitosta, Kevasta, Tilastokeskuksesta, Kuntaliitosta ja KT Kuntatyönantajista.
Lisätietoja:
Rakennemuutoskatsauksen toimittaja, Kuntaliiton tilastotutkija Jaana Halonen, 09 771 2126, 050 4904 720
Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma, p. 020 614 2450
Kevan tilastomatemaatikko Jussi Mattila, p. 020 614 2288
Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä 050 500 3312