Mikkelissä kaupungin omistama energiayhtiö Etelä-Savon Energia (ESE) tuottaa lämpöä ja sähköä yli 22 000 asiakkaalle Suomen muihin energiayhtiöihin verrattuna poikkeuksellisen suurella uusiutuvien energianlähteiden osuudella, etenkin puuperäisillä polttoaineilla. Vuodesta 1991 vuoteen 2009 voimalaitoksen tuottamat kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 37 prosenttia, vaikka samalla ajanjaksolla sähkön- ja lämmöntuotanto on kaksinkertaistunut.
Vielä 1990-luvun alkupuolella Pursialan voimalaitoksen energiantuotannossa käytettiin lähes kokonaan turvetta. Pian tämän jälkeen voimalaitos uusittiin ja turpeen käyttöä polttoaineena vähennettiin ja puun osuutta lisättiin. Nyt uusiutuvien polttoaineiden osuus energiantuotannossa on noin 65 prosenttia ja kaikki toiminnassa käytetyt polttoaineet ovat kotimaisia. Puu saadaan alueen omalta puuteollisuudelta sekä hakeurakoitsijoita, joilta ostetaan ylijäämähaketta ja muita puupolttoaineita.
Laitoksen sähköntuotannossa syntyvä hukkalämpö otetaan talteen ja johdetaan kaukolämpöverkkoon. Yhtiön kaukolämpöverkkoon on liitetty noin 70 prosenttia kaupungin rakennuskannasta ja verkkoa laajennetaan jatkuvasti.
Biopolttoaineiden käyttö ja hankinta työllistävät Mikkelissä noin 250 henkilöä. Välillisiä työpaikkoja alueella on vielä paljon enemmän. Samalla Mikkelin hiilidioksidipäästöt asukasta kohden ovat selvästi Suomen keskiarvoa pienemmät.
Lähiruoalla elinvoimaa ihmisille ja kunnalle
Kiuruvedellä ollaan suomalaisella mittapuulla pitkällä lähiruoan hankinnassa ja käyttämisessä kouluruokailussa. Lähiruoan osuus Kiuruveden kouluruokailun hankinnoista on kasvanut jo yli 47 prosenttiin, josta luomuruoan osuus on 14 prosenttia. Lähi - ja luomuruoan käyttöön vuosittain vaikuttavat tuottajien saama sato ja tarjolla oleva valikoima. Kiuruvedellä tarjotaan miltei sataprosenttisesti suomalaista ruokaa.
Lähiruoka on lyhentänyt kuljetusmatkoja ja vähentänyt ruoan pakkaamista. Myös biojätteen määrä on vähentynyt, sillä raaka-aineita saadaan tilattua aina sopiva määrä. Kiuruvedellä suositaan kausituotteita, jolloin esimerkiksi kasvihuoneessa kasvatettuja tuotteita tarvitaan aiempaa vähemmän.
Kiuruvedellä nähdään, että samalla kun lähituotteita tukemalla on satsattu kaupungin elinvoimaisuuteen, on samat eurot käytetty myös kasvavien kuntalaisten tulevaisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin. Palkitsevin tulos lähiruokaan siirtymisestä nähdään koulujen keittiössä, jossa ruoka maistuu ja lautashävikki on yhä vähäisempää. Myös oppilaiden vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä lastensa puhtaaseen ja lähellä tuotettuun ravintoon.
Kuntaliitto: Kunnat ja valtio ilmastoyhteistyöhön
Mikkelin ja Kiuruveden ilmastoteot ovat hyviä esimerkkejä kuntien ilmastotyöstä ja vihreän talouden käytännöistä. Kuntaliitto on hankkeessaan koonnut kuntien ilmastotyön esimerkkejä ja tarkastellut, miten ilmastotyötä voidaan kehittää. Hanke toteutettiin yhteistyössä 34 kunnan kanssa.
Kuntaliiton yhdyskunta-, tekniikka- ja ympäristöasioiden johtaja Leena Karessuon mukaan Suomessa kaivataan uudenlaista, syvempää ja laajempaa kumppanuutta valtion ja kuntien välillä ilmasto- ja energia-asioissa. Kuntaliitto on tehnyt esityksen laaja-alaisesta ilmastosopimuksesta tai ohjelmasta valtion ja kuntien välille. Energian lisäksi kumppanuus tulisi ulottaa myös mm. maankäyttöön ja liikenteeseen.
– Tulevaisuuden kunta ei pärjää yksin. Parhaat ratkaisut syntyvät valtion, kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Kokonaisuuden näkökulmaa sektoriajattelun sijaan tarvitaan niin kunnissa kuin valtionhallinnossakin, Karessuo linjasi Kuntaliiton seminaarissa ”Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous”.
Lisätietoja:
Etelä-Savon Energian voimalaitosjohtaja Timo Leppänen, p 044 7353 813
Kiuruveden kaupungin suunnittelupäällikkö Leena Pietikäinen, p. 040 5407 510
Kuntaliiton yhdyskunta-, tekniikka- ja ympäristöasioiden johtaja Leena Karessuo, p. 09 771 2571, 050 667 38 projektitutkija Riitta Savikko, p. 09 771 2573, 050 573 0358
Kuntaliiton projektipäällikkö Anu Kerkkänen, p. 09 771 2352, 050 599 1405