Suurempia ja vahvempia peruskuntia luova rakennemuutos on suunnitteilla. Hallitus haluaa luoda suuria kuntia, joissa kaupunkien työssäkäyntialueilla ei tule olla kuntarajoja eikä sisäistä kilpailua veronmaksajista, yrityksistä tai fyysisestä suunnittelusta.
Heti rakenneuudistuksen perässä seuraa uusi kunnallislaki ja valtionosuusuudistus. Kaikki nämä uudistukset tehdään hyvin tiukassa aikataulussa, toteaa Kristina Wikberg.
– On äärimmäisen tärkeää, että kunnat ovat osallisina koko kuntauudistuksessa ja saavat äänensä kuuluville.
Uudistuksessa on huomioitava alueelliset erot ja kuntien tarpeet.
Hallitusohjelma sisältää Wikbergin mukaan myös paljon hyviä pyrkimyksiä. Yksi esimerkki sellaisesta on se, että kuntauudistuksen yhteydessä otetaan huomioon alueiden erot, kuten kasvukeskusten, haja-asutusalueiden, syrjäseutujen, saariston ja eri kieliryhmien erityistarpeet.
Kansalaisten peruspalveluista huolehdittava
Selvää on, että myös kuntien on osaltaan kannettava vastuunsa julkisen talouden tasapainottamisesta. Epävarmassa taloustilanteessa on välttämätöntä huolehtia kansalaisten peruspalvelujen saatavuudesta koko maassa. Se on yhteiskunnan koossapitämisen ja turvallisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeätä.
Taloudellisesti epävarmassa tilanteessa valtion ei tule omilla toimenpiteillään tarpeettomasti lisätä kuntien talousahdinkoa. Tähän ollaan kuitenkin joutumassa, jos hallituksen budjettiesitystä ei eduskuntakäsittelyssä muuteta.
– Valtion budjettiesityksen mukaan valtion toimenpiteet kiristävät kuntataloutta ensi vuonna 448 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna. Tämä merkitsee keskimäärin noin 0.5 % - yksikön veronkorotuspainetta kunnallisveroon, sanoo Reijo Vuorento, Kuntaliiton apulaisjohtaja, Keski-Suomen maakuntakierroksella.
Tämä keskiarvoluku kuitenkin vaihtelee kuntien kesken poikkeuksellisen voimakkaasti johtuen siitä, että kiinteistövero esitetään poistettavaksi verotulotasauksesta.
Suurin kuntakohtainen voitto asukasta kohden on 600 € ja menetys yli 100 €. Muutos lisää veronkorotuspaineita erityisesti niissä tulojaan menettävissä kunnissa, joissa on alhainen verotettava tulo asukasta kohden. Näissä kunnissa on jo nyt keskimääräistä korkeampi kunnallisverorasitus.
– Mielestäni tämä kuntia sattumanvaraisesti kohteleva budjettiesitys tulisi valmistella kunnolla osana kuntien rahoitus- ja valtionosuusuudistusta, Vuorento toteaa.
Erityisen tärkeätä on tukea työllisyyskehitystä. Työllisyystalkoissa myös Kuntaliitto haluaa olla aktiivisesti mukana. Parhaiten se toteutuu niin, että kunnat kykenevät jatkossakin huolehtimaan 430 000 kuntahenkilöstön työsuhdeturvasta. Kuntaliitto myös tukee hallituksen esitystä työllisyyspolitiikan kuntakokeiluksi vaikeasti työllistyvien työmarkkina-aseman parantamiseksi.
Lisätietoja:
johtaja Kristina Wikberg, ruotsinkielinen toiminta, puh. 050 378 0466
apulaisjohtaja Reijo Vuorento, kuntatalous, puh. 050 66 741