Siirry ylös
(Ei kieliversioita)       Tulosta |  pdf

Varatoimitusjohtaja Kietäväinen Pohjois-Karjalan kuntapäivässä Kiteellä:Kiinteistöveron irrotus tasauksesta vaatii kunnon valmistelun

(Kuntaliitto tiedottaa 27.9.2011) Hallituksen suunnitelma poistaa kiinteistöveron tuotto kuntien keskinäisestä verotulostasauksesta lisää kunnallisveron korotuspaineita kohtuuttomasti kunnissa, joissa verotettavat tulot asukasta kohden ovat pienet. Maakuntana Pohjois-Karjala menettää muutoksen myötä toiseksi eniten tulojaan asukasta kohden, peräti 35 euroa, totesi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Suomen Kuntaliiton järjestämässä kuntapäivässä Kiteellä 27. syyskuuta.

​– Kun otetaan huomioon, että myös valtionosuuksia leikataan Pohjois-Karjalassa kaikkiaan 118 euroa asukasta kohti, voidaan todeta, että muutokset heikentävät kuntapalvelujen rahoitusta Pohjois-Karjalassa merkittävästi, Kietäväinen harmitteli.

Kietäväinen muistuttaa, että kiinteistöveron tasauksen muutos lisää merkittävästi kuntien välisiä eroja. Enimmillään kuntien tulot lisääntyisivät jopa 400–600 euroa asukasta kohden, ja suurimmat menetykset olisivat yli 100 euroa asukasta kohden.

– Nykyisessäkin järjestelmässä kunnat saavat kiinteistöveron korotuksen täysimääräisesti käyttöönsä, koska tasausta ei lasketa kunnan omien, vaan keskimääräisten kiinteistöveroprosenttien pohjalta.

Kiinteistöveron poisto verotulotasauksesta tulee siirtää kunnolla valmisteltavaksi osana ensi vuonna tapahtuvaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistusta, Kietäväinen painotti.

Kuntauudistus toteuttava vapaaehtoisesti

Kietäväinen painottaa, että kuntauudistus on toteutettava vapaaehtoisesti. Vapaaehtoisuus varmistaa parhaiten tuottavuuden nousun, jota uudistuksella tavoitellaan.

– Tuottavuuden merkittävää paranemista ei saavuteta, elleivät kuntien luottamushenkilöt, virkamiesjohto ja henkilöstö ole sitoutuneet uudistuksen toteuttamiseen. Tätä sitoutumista on vaikea saada aikaan, jos uudistus toteutetaan pakolla ja liian kireällä aikataululla.

– Kuntaliitokset tuottavat parhaiten toteutettunakin tuloksia vasta muutaman vuoden kuluttua. Lähivuosina ennen ja jälkeen liitosta kustannukset pikemminkin pyrkivät kohoamaan. Siksi liitoksista on turha odottaa nopeaa ratkaisua julkisen talouden ongelmiin.

Yksi malli ei sovi kaikkialle

Kietäväinen korostaa, että kuntarakenteiden uudistamisessa on otettava alueiden erilaisuus huomioon. Helsinki ja sen ympäristökunnat, kehittyvät kaupunkiseudut ja muut alueet tarvitsevat omat mallinsa.

– Vahvoja peruskuntia ei voida perustaa kaikkialle. Siksi kunnille on annettava mahdollisuus järjestää palvelunsa myös tiiviissä yhteistyössä toimimalla.

Jotta kunnalliset palvelut voidaan turvata, palvelujen tuotantotapoja on uudistettava ja niiden tuotantoa säätelevää normistoa on joustavoitettava.

– Tätä työtä ei saa unohtaa kuntarakennetta uudistettaessa. Viimekädessä juuri palvelujen tuotantotapojen uudistaminen ratkaisee, kyetäänkö palvelut tuottamaan nykyistä tuloksekkaammin.

 
Lisätietoja:
varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, p. 0400 486 043
 
 | 
0 suosittelua
Sisältö tarkistettu:
27.9.2011
 

 Kunnat.netissä