Kuntien tietohallintomenojen kasvu on tasaantunut koko 2000-luvun ajan. Nykyään kustannukset kasvavat vuosittain noin prosentin. Noin 45 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketuista tietotekniikkamenoista suuntautuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Kunnat tekevät yhä enemmän yhteistyötä tietotekniikassa. Erityisesti kuntaliitokset ja eri toimialojen yhteistyö ovat kiihdyttäneet yhteistyötä myös tietoteknisissä ratkaisuissa.
– Yhteistyöhön ohjaa myös tietotekniikan muuttuminen yhä vaativammaksi tietohallinnoksi ja tiedolla johtamiseksi. Tietotekniikka vaatii yhä vahvempaa osaamispohjaa, jota on helpompaa hankkia yhteistyössä, Kuntaliiton erityisasiantuntija Elisa Kettunen toteaa.
Noin 80 prosenttia kunnista käyttää avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ja niiden käyttö on lisääntynyt edelliseen, vuonna 2006 tehtyyn kyselyyn verrattuna noin 20 prosentilla. Avointa lähdekoodia käytetään kunnissa eniten palvelin- ja järjestelmäpuolella. Toimisto- ja muiden sovellusohjelmien sekä työasemien käyttöjärjestelmien osalta avoimen lähdekoodin käyttö on vähäisempää, lukuun ottamatta koulujen opetuskäyttöä.
Sähköinen reissuvihko ja matkalippu tekstiviestillä
Kuntaliiton kaikille kunnille ja kuntayhtymille suunnatusta kyselystä käy ilmi, että sähköisiä palveluja kehitetään jatkuvasti, mutta vielä melko hitaasti. Paras tilanne sähköisten kansalaispalveluiden osalta on kirjastoissa, joista käytännössä kaikista saa sähköisiä asiakaspalveluja.
– Kuntien tiukka taloudellinen tilanne on supistanut kehittämistoimintaa, myös sähköisten palveluiden kehittämistä. Voimavarat suunnataan etupäässä hankkeisiin, joissa on vain pieniä riskejä ja joista tulee nopeasti tehostamishyötyjä, Elisa Kettunen sanoo.
Karttojen hyödyntäminen palveluiden käyttöliittymänä näyttää kyselyn mukaan yleistyvän. Mobiilipalvelut ovat yleisiä erityisesti kirjastopalveluissa ja liikenteessä.
– Jo nykyään voi tekstiviestien avulla uusia kirjastojen lainoja, ostaa matkalippuja tai kysellä matkustustietoja. Koulujen ja kodin yhteistyö on siirtynyt voimakkaasti verkkoon erilaisten sähköisten reissuvihkoratkaisujen muodossa, Kettunen kuvaa.
Paperittomat kokoukset yleistyvät
Kunnissa siirrytään vähitellen myös kohti paperittomia kokouskäytäntöjä. Joko kokonaan tai osittain paperittomia kokouksia järjestetään jo ympäri Suomen niin pienissä kuin suurissakin kunnissa.
– Paperittomia kokouksia voisi kehittää edelleen videoneuvottelujen avulla. Videon hyödyntäminen luottamuselinten kokouksissa on vielä marginaalista, vaikka Kuntalaki antaa tähän mahdollisuuden.
Videoneuvottelun ja niiden rinnalle nousseiden selainpohjaisten etäpalveluratkaisujen käyttöön liittyy edelleen paljon hyödyntämätöntä potentiaalia niin hallinnon kuin asiakaspalveluidenkin järjestämisessä.
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Elisa Kettunen, p. 09 771 2167, 050 372 6789