Kuntaliiton hallitus linjasi keskiviikkona tavoitteeksi, että mahdollisimman moni kunta on vuonna 2017 vahva peruskunta, joka pystyy pitämään huolta hyvinvointipalveluista ja luomaan edellytyksiä kunnan elinvoiman vahvistamiselle ja demokratian toteutumiselle. Liitto pitää kuitenkin keskeisenä lähtökohtana alueellisen erilaisuuden tunnustamista.
Kuntapalvelujen turvaamiseksi tarvitaan rakenneuudistusten lisäksi myös palvelutuotantotapojen uudistamista. Lähtökohtana on elinvoimainen, palveluiltaan entistä parempi ja tehokkaampi kunta.
Kaupunkiseutujen kuntarakenteen yhtenäisyyden vahvistaminen ja koko maan kuntarakenteen toimivuus ovat keskeisin tavoite koko valtakunnan kehityksen ja asukkaiden arjen sujuvuuden näkökulmasta. Tavoitteena kaupunkiseuduilla on toiminnalliseen kokonaisuuteen perustuva vahva peruskunta: kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta.
Jos vahvan peruskunnan perustamiselle ei ole löydettävissä edellytyksiä, voisivat kunnat koota voimansa piirikunnaksi. Piirikunnat olisivat kuntien yhteistyöelimiä, jotka hoitaisivat useampia tehtäviä samalla organisaatiolla riittävän väestöpohjan varassa jopa maakuntarajojen yli. Piirikunnalla olisi kunnanvaltuustojen valitsema valtuusto, ja sille voitaisiin siirtää ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä toisen asteen koulutuksen järjestämisvastuu.
Kuntaliitto haluaa vahvistaa mahdollisuuksia ottaa käyttöön toimivaa kunnanosahallintoa, jos kunta niin haluaa. Kuntakoon kasvaessa tarvitaan uusia ratkaisuja kansalaisten lähivaikuttamisen turvaamiseksi.
Kuntarakenteen uudistamisen yhteydessä tulee suunnitella kielellisten oikeuksien turvaaminen. Uusia kuntia ja piirikuntia muodostettaessa tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joilla turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan.
Kuntaliitto on myös kehittämässä vahvan peruskunnan kriteereitä. Esimerkiksi kunta- ja paikallistalouden näkökulmasta mittareita voisivat olla muun muassa verotulot, veroprosentti, valtionosuudet, velkaantuneisuus, asukasluvun muutos, huoltosuhde, työttömyys ja työpaikkaomavaraisuus.
Kuntaliitto kiirehtii parlamentaarisen kuntalakikomitean asettamista. Komitean kiireellisimpänä tehtävänä on kuntarakenneuudistuksen linjaaminen. Linjausta tarvitaan kuntalain ja eri hallinnonalojen uudistusten pohjaksi. Uusi kuntalaki ja siihen sisältyvät kuntarakennemallit pitäisi olla kokonaisuudessaan käytössä vuonna 2017 alkavalla kunnallisvaalikaudella. Ratkaisut on tehtävä juuri valitun eduskunnan toimikaudella.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, 09 771 2000, 050 364 7883
johtava lakimies Kari Prättälä, 09 771 2456, 0500 606 873