Kuntaliitto selvitti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnittelun tilaa loppuvuodesta 2010 yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman, kunta- ja palvelurakenteen kehittymistä tutkivan ARTTU-tutkimusohjelman sekä alueellisten Lasten Kaste -hankkeiden kanssa.
Kaikkiin Manner-Suomen kuntiin suunnatussa kyselyssä 94 prosenttia vastanneista kunnista ilmoitti, että lakisääteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tehty tai tekeillä. Laadintaa ohjaa monialainen yhteistyöryhmä vastaajien mukaan 175 kunnassa eli lähes 90-prosenttisesti. Lisäksi monialainen yhteistyöryhmä on mukana suunnitelman toimeenpanon johtamisessa 80 prosentilla vastanneista kunnista.
Kunnanvaltuusto on hyväksynyt suunnitelman 55 prosentissa vastanneista kunnista. Valmistelu oli kyselyajankohtana kuitenkin vielä kesken ainakin 56 kunnassa, 28 prosentilla kyselyyn vastanneista kunnista.
Kuntien arviot omasta valmisteluprosessista olivat pääosin myönteisiä. Lähes 90 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että valmisteluprosessi perustuu kokonaisvaltaiseen lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän tarkasteluun.
Tutkimusaineiston perusteella suunnitelma huomioidaan hyvin yhteistyön kehittämisessä: 65 prosenttia vastaajista oli tätä mieltä. Samalla 62 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä, että kehittämistoimet vastaavat hyvin lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeisiin.
Suunnitelma näkyy huonosti määrärahoissa
Ehdotetut kehittämistarpeet on otettu huomioon yli puolessa kunnista (56 prosenttia). Sen sijaan vain 31 prosenttia arvioi, että suunnitelma huomioitiin hyvin lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisessä.
Määrärahoissa ja henkilöstöresursseissa suunnitelman arvioitiin tulleen hyvin huomioonotetuksi ainoastaan 26 prosentin mielestä. Keskeisimpänä syynä pidettiin kunnan heikkoa taloustilannetta.
Myönteisestä yleiskuvasta huolimatta ilmeni, ettei kunnilla välttämättä ole enää kokonaiskäsitystä kuntansa lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja palvelujen toimivuudesta. Moni kunta siirsi kyselyyn vastaamisen yhteistoiminta-alueille, koska kyselyssä tarvittava tieto löytyy ainoastaan yhteistoiminta-alueelta. Yhteistoiminta-alueena vastanneita oli kahdeksan. Koska keskeisin osa lasten ja nuorten peruspalveluista hoidetaan edelleen kunnassa, kunnalla tulee olla tietoa asioiden tilasta kunnassa.
Tiedotusta on syytä parantaa
Kuntalaisille suunnitelman valmistelusta ja sen sisällöstä ei juuri tiedoteta: 85 prosenttia ilmoitti, ettei ajankohtaista tietoa suunnitelman toteutumisesta löydy kunnan nettisivuilta. Suunnitelma oli saatavissa kunnan nettisivuilta ainoastaan 40 prosentilla vastanneista kunnista. Muunlainen tiedottaminen yhteistyökumppaneille, kuntalaisille, vanhemmille sekä lapsille ja nuorille tapahtuu suurimmaksi osaksi kerran tai harvemmin kuin kerran vuodessa. Esimerkiksi lapsille ja nuorille ei tiedoteta lainkaan 23,5 prosentissa vastanneista kunnista. Vaikka lasten, nuorten ja vanhempien osallistuminen valmisteluprosessiin on ollut heikohkoa, näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että lapset, nuoret ja vanhemmat osallistuvat hyvin, mikäli heille annetaan siihen mahdollisuus.
Pienten alle kouluikäisten ja alakouluikäisten lasten osalta hyvinvoinnin tilanne on hyvä tai erittäin hyvä kaikilla kysytyillä osa-alueilla. Pientä huolta kannettiin 13-20 –vuotiaista. Eniten huolta aiheuttivat lasten ja nuorten psyykkinen terveys ja hyvinvointi sekä vanhemmuus.
Lapsiin liittyvistä huolista mainittiin useimmin oppimisvaikeudet ja päihteiden käyttö sekä lapsen tai nuoren vähäinen kiinnostus osallistua hänen arkeaan koskeviin ratkaisuihin. Nuoriin liittyviä huolenaiheita olivat erityisesti mielenterveys, nuorisotyöttömyys sekä aikuistuneiden jo täysi-ikäisten nuorten elämäntilanne. Ongelmia aiheuttavat myös lapsiperheiden arjen kuormittavuus sekä perheristiriidat. Vanhempiin liittyvinä huolina esiin nousivat vanhemman jaksaminen, vanhemmuustaidot, vanhemman ja nuoren vuorovaikutuksen pulmat, vanhemman päihteiden käyttö ja mielenterveys sekä toimeentulovaikeudet.
Peruspalvelut ja ehkäisevä toiminta tuotetaan pääosin kunnan omana tai kuntien yhteisenä toimintana. Palvelujen ostaminen lisääntyy selvästi erilaisissa tukipalveluissa ja erityisesti raskaammissa ns. korjaavissa palveluissa, joista pienin osa enää tuotetaan vain kunnan omana toimintana. Tämä asettaa haasteet palvelutuottajien verkoston johtamiselle sekä palvelujärjestelmän toimivuuden seurannalle ja arvioinnille kunnassa ja kuntien yhteistoimintarakenteissa.
Kyselyllä selvitettiin laajasti lastensuojelun tilaa. Kartoitus antaa pohjaa valmisteilla olevalle kansalliselle lastensuojelun laatusuositukselle ja kehittämisehdotuksille. Tuloksia esiteltiin tiistaina 15.2. Kuntatalolla noin 250 osanottajan seminaarissa.
Lisätietoja:
Sirkka Rousu, projektipäällikkö, puh. 050 301 9132
Marju Keltanen, tutkimusassistentti, puh. 09 771 2307
Lastensuojelupalvelujen saatavuudesta:
nuorempi tutkija Janissa Miettinen, puh. 044 716 2319