Korkein veroprosentti on ensi vuonna Vihannin ja Tohmajärven 21,50 ja matalin Saltvikin 16,25. Suurista kaupungeista veroprosenttiaan nostavat Helsinki, Lahti ja Kouvola. Veroprosentin laskijoita ovat Heinola, Keminmaa, Pelkosenniemi, Puolanka, Eckerö ja Geta.
Niissä kunnissa, jotka korottavat tuloveroprosenttiaan asuu noin 1,2 miljoonaa ja niissä jotka laskevat 35 000 asukasta. Korotukset lisäävät kunnallisveron tuottoa yhteensä noin 175 miljoonaa euroa.
- Kansalaisten peruspalveluista vastaaminen on kunnille jatkossakin haasteellista. Väestön ikääntymisen aiheuttama palvelutarpeiden kasvu lisää edelleen veronkorotuspaineita, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
Tänä vuonna kunnallisverotus kiristyi yli puolessa kunnista, kun tuloveroprosenttiaan korotti ennätykselliset 181 kuntaa.
- Korotuksia hillitsee osaltaan valtion viime vuonna tekemä kuntatalouden tervehdyttämispaketti, jonka vaikutus on tänä vuonna yli 700 miljoonaa euroa. Kuntien omat säästötoimet ja työllisyyden odotettua myönteisempi kehitys ovat myös helpottaneet kuntataloutta. Perusongelma on silti ennallaan: kuntien menot kasvavat nopeammin kuin tulot.
Veropohjaa laajennettava
Kietäväinen peräänkuuluttaa rakenteellisia uudistuksia kuntien saamiin verotuloihin sekä tuottavuuden parantamista.
- Kuntien yhteisöveron jako-osuuden väliaikaiseksi tarkoitettu korotus on säädettävä pysyväksi. Jos yhteisöverokantaa lasketaan, on tästä aiheutuva menetys korvattava kunnille.
- Pääomaverotuksen tuotosta osa on kanavoitava kunnille, koska myös pääomatuloilla elävät käyttävät kuntapalveluita. Pääomaveron tuotto menee nykyisin kokonaan valtiolle. Jäteveron tuotto on ohjattava kunnille, koska kunnat vastaavat jätehuollosta. Kiinteistöveron ylärajoja on korotettava ja vakituisten asuntojen tontit on irrotettava yleisestä kiinteistöverosta.
- Tulevassa hallitusohjelmassa tulee selkeästi pidättäytyä kuntien menoja lisäävästä tehtävien laajentamisesta. Myöskään valtion vastuita ei tule sälyttää kunnille valtion omien riittämättömien voimavarojen takia, kuten esimerkiksi vaikeasti työllistyvien ja joukkoliikenteen kustannusten osalta on tapahtunut.
- Kuntien toimintaa ohjaavia normeja täytyy keventää ja tuloksellisuutta merkittävästi parantaa. Valtion rahoitusvastuuta peruspalveluista pitää myös lisätä valtionosuuksia lisäämällä. Ensi vuoden työmarkkinaratkaisut ovat myös keskeisessä asemassa kuntatalouden vakauttamisessa.
Jo 139 kuntaa yli 20 prosentin
Yleisin tuloveroprosentin korotus kunnissa on 0,5 prosenttiyksikköä. Seitsemässä kunnassa korotus on 1,0 prosenttiyksikköä. Korottajia on kaikkiaan 15 prosenttia kunnista, kun viime vuonna tuloveroprosenttiaan korotti 53 prosenttia kunnista.
Kaikkiaan 139 kunnan veroprosentti on 20 tai enemmän. Lapissa asuvat maksavat keskimäärin korkeinta tuloveroprosenttia ja Ahvenanmaalla asuvat alhaisinta.
Kiinteistöveroprosentteja korotetaan noin 50 kunnassa. Näistä noin 45 kunnassa nousevat sekä yleinen kiinteistöveroprosentti että vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti.
Kiinteistöveroprosenttien korotukset lisäävät kuntien verotuloja ensi vuonna noin 12 miljoonaa euroa.
Lisätietoja:
varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, 09 771 2700, 0400 486 043
kuntatalousasioiden johtaja Martti Kallio, 09 771 2082, 050 369 9704
pääekonomisti Juhani Turkkila, 09 771 2095, 050 667 47
kehittämispäällikkö Mikael Enberg, 09 771 2540, 0500 508 831