Nousiainen pitikin outona, että Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankisen johtaman tuntijakotyöryhmän ehdotuksessa on menty päinvastaiseen suuntaan. On vaikea löytää perusteita sille, että paikallisen tason ohjausta ollaan tiukentamassa.
– Keskeisinä lähtökohtina perusopetukselle on, että se on koko ikäluokan koulu. Oppilaat ovat erilaisia ja olosuhteet järjestää opetusta ovat erilaiset eri puolilla maata, Nousiainen sanoi.
– Kuntaliitto ei voi kannattaa ehdotusta säätää kunnille velvoitetta tarjota jo toisella luokalla kolmea eri kielivaihtoehtoa, vaan pitää tärkeänä sitä, että kieliohjelman monipuolistaminen perustuu oppilaalle vapaaehtoisten ja valinnaisten kielten valintoihin. Ryhmäkoko myös kielenopetuksessa tulee olla kunnan päätettävissä.
Nousiaisen mukaan on valitettavaa, että työryhmän ehdotuksessa merkittävä osa kustannusvaikutuksista on jätetty kokonaan arvioimatta. Kuntaliitto ei voi hyväksyä tuntijakotyöryhmän esittämiä useita kuntien menoja lisääviä tehtävien laajennuksia ja uusia normeja. Peruspalveluohjelman valmistelun yhteydessä ministeriryhmä on sopinut, että valtio lähtökohtaisesti pidättäytyy kuntien menoja lisäävistä toimista.
Kattava lukioverkko säilytettävä
– Kuntaliitto pitää tärkeänä, että nk. pienten lukioiden lisä säilytetään, Nousiainen painotti. Pienen lukion lisän saa, kun kunnan lukiossa lukiolaisten määrä on alle 200.
– Kyse on yleensä alueesta, jossa on perusopetuksen jälkeen tarjolla vain lukiokoulutusta, kun ammatillinen koulutus on keskittynyt suuriin kuntayhtymiin, Nousiainen muistutti.
Puheenjohtajan mukaan pienen lukion lisä on osoittautunut tarpeelliseksi hallinnollisten yhdistymisten ja kuntaliitosten yhteydessä. Lisää koskeva säädös on voimassa 31.12.2012 saakka. Säädöksen määräaikaisuus tulisi poistaa, painotti Nousiainen.
Tällä voitaisiin Nousiaisen mukaan turvata toisen asteen koulutuksen saatavuus perusopetuksensa päättäville nuorille koko maassa.
– Jos lisä poistetaan on vaarana, että lukiot häviävät pieniltä paikkakunnilta, jolloin nuorten koulutusmahdollisuudet kotipaikan lähellä entisestään kapenevat. Alaikäisten nuorten koulutukseen lähtö ehkä siirtyy tai tulee vanhempien varallisuudesta riippuvaiseksi, Nousiainen pohti.
Suomalainen lukiokoulutus on erittäin korkeatasoista, ja ottaa huomioon yksilöt. Tehokkuus- ja tuottavuustutkimuksissa ei ole todettu mitään eroja pienten ja suurten lukioiden tai maaseudun ja kaupunkien lukioiden välillä.
– Nykyisen lukioverkon säilyminen kuntaperustaisen koulujärjestelmän ytimessä on olennaisen tärkeää koko maan kilpailukyvylle, hän linjasi.
Ylläpitäjämalli ongelmallinen
Erityisen ongelmallisena Nousiainen pitää valtionosuusjärjestelmän nk. ylläpitäjämallia. Sen mukaan valtio myöntää rahoituksen opiskelijamäärän mukaan perusopetuksen jälkeisen koulutuksen ylläpitäjille – kuntayhtymille, osakeyhtiöille, säätiöille ja koulutusta järjestäville kunnille. Myönnetystä rahasta runsas puolet on kunnilta asukasmäärän mukaan kerättyä rahaa.
Järjestelmä kannustaa koulutuksen järjestäjiä lisäämään opiskelupaikkojen määrää, kun jokainen opiskelija tuo 100 prosentin yksikköhintarahoituksen. Kuntia puolestaan sitovat julkisen talouden tuottavuusvaatimukset, eivätkä ne voi vaikuttaa koulutusmenojensa kokonaiskasvuun muuten kuin omaa koulutustaan leikkaamalla.
– Kunnan itsensä järjestämä lukiokoulutus on jäämässä verotulojen varaan. Riippuu kunnan verotulokehityksestä, miten paljon se pystyy panostamaan itse järjestämäänsä perusopetukseen ja lukioon, pahoitteli Nousiainen.
– Ylläpitäjämalli on ongelmallinen tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän, julkisen talouden tuottavuuden ja kuntatalouden kannalta. Sille tulisi pikaisesti löytää toimiva vaihtoehto, totesi Nousiainen.
Koulutuspolitiikan tavoite 2000-luvulla tulee Nousiaisen mukaan olla koko ikäluokan kouluttaminen peruskoulun lisäksi lukiossa tai ammattikoulussa.
Lisätiedot:
valtuuston puheenjohtaja Pekka Nousiainen, p. 044 417 5401