Lama jatkuu ja vaatii uudistuksia

Suomi muuttuu muutamien keskuskaupunkien maaksi 

Taantuma on raportin mukaan iskenyt rankimmin Kainuuseen, Lappiin ja Pohjois-Karjalaan. Myös vanhat teollisuusmaakunnat Etelä-Karjala, Satakunta ja Kymenlaakso ovat pudonneet heikosti kehittyvien maakuntien joukkoon.

Uusimaa on edelleen vetovoimaisin kaikilla talouden mittareilla mitattuna. Seutukuntien kärkijoukkoon ovat kuitenkin kivunneet myös menestyneiden maakuntien keskusseudut, kuten Oulu, Salo, Porvoo ja Seinäjoki. Hurjin tuotannon vuosikasvu on ollut Salossa. Sen kahden vuosikymmenen vuosikasvu on ollut keskimäärin kymmenen prosenttia vuodessa. Heikoimmilla ovat väestö- ja työvoimaresursseiltaan vähäiset sekä elinkeinorakenteeltaan yksipuoliset alueet.

– Lama vaikuttaa tietenkin myös suurten kaupunkiseutujen talouteen. Teollisuuden saneerauspaikkakuntien ja viennistä riippuvaisten paikkakuntien tilanne on vaikein, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo.

– Kuntien palvelujen turvaamiseksi tarvitaan merkittävää kuntien valtionosuuksien lisäystä jo tänä vuonna, kuntien toimintaa ohjaavan normiston joustavoittamista sekä ehdotonta uusista tehtävistä pidättäytymistä. Kuntien veropohjaa täytyy laajentaa kuntien verotulojen lisäämiseksi. Jäteveron tuotto on siirrettävä kunnille mahdollisimman pian. Kuntien on omalta osaltaan jatkettava kunta- ja palvelurakenneuudistusta ja vauhditettava sitä.

Väestömäärä kasvaa, keskittyy ja kouluttautuu

Tuoreen rakennemuutoskatsauksen 1/2010 mukaan suuret kaupunkiseudut ja niiden lähialueet houkuttelevat työvoimaa ja lapsiperheitä. Pirkanmaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme, Varsinais-Suomi ja Uusimaa ovat vetäneet parhaiten.

- Ikäihmisten määrä kasvaa nopeammin kuin aikaisemmin. Parhaissa maakunnissa puolet ihmisistä on työssä, heikoimmilla alueilla vain kolmannes. Tämä on asia, joka on kunnille ja niiden talouksille todella haastavaa, Kietäväinen sanoo.

Koko maan huoltosuhde parani vuonna 2007 kuitenkin edellisestä vuodesta.

Koulutettujen ihmisten suunta on edelleen Uusimaa. Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneista suurimman osuuden sai juuri Uusimaa, seuraavina olivat muut yliopistokaupungit – Oulu, Tampere, Jyväskylä, Vaasa, Kuopio ja Turku.