Neuvostoilla, valtuustoilla ja toimikunnilla ei ole varsinaista toimivaltaa eli ne eivät voi tehdä muutoksenhakukelpoisia hallintopäätöksiä. Niiden tehtävä kunnassa on pääasiassa aloitteiden ja esitysten tekeminen ja erilaisten lausuntojen antaminen.
– Kuntademokratian kannalta on tärkeää, että erilaiset näkemykset pääsevät esille. Näin päättäjät saavat käsiteltävien asioiden monet näkökulmat suoraan kuntalaisilta, Kuntaliiton erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes sanoo.
Vanhusneuvostoja on tullut lisää
Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan valtaosassa Manner-Suomen kuntia (283 kuntaa) toimii vanhusneuvosto tai yhdistetty vanhus- ja vammaisneuvosto. Yli 65-vuotiaista suomalaisista jo 93 prosenttia asuu kunnissa, joissa toimii vanhusneuvosto. Ensimmäiset vanhusneuvostot perustettiin 1996.
– Vanhusneuvostot kulkevat monella nimellä ja ne voivat olla kunnan omia tai kuntien yhteisiä. Esimerkkinä yhteistyöstä on Ikäihmisten neuvottelukunta Kainuussa, Eevaliisa Virnes kertoo.
– Vanhusneuvostot osallistuvat esimerkiksi ikääntymispoliittisen strategian laatimiseen ja seuraavat strategian toteutumista kunnassa sekä ovat mukana kehittämishankkeissa. Vanhusneuvostot ovat tehneet aloitteita ja antaneet lausuntoja muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluihin, asumiseen ja elinympäristöön sekä liikuntaan ja virkistystoimintaan liittyvissä kysymyksissä.
Suuret kunnat ovat perustaneet yhteistyöelimiä innokkaimmin
Kuntaliiton selvityksen mukaan nuorisovaltuustoja on yli puolessa kunnista ja ne ovat yleisin kunnallinen nuorten vaikuttajaryhmä. Suurissa 50 000 – 100 000 asukkaan kunnissa nuorivaltuusto on yleisempi kuin alle 5000 asukkaan kunnissa.
– Nuorten mukaan saaminen on tärkeää. Nuorisovaltuustot ovat erinomainen paikka perehtyä yhteiskuntaan ja oppia vaikuttamista. Kuntalaisaloitteet ja kannanotot nuorten elinoloihin ja vaikuttamismahdollisuuksiin ovat yleisimpiä vaikuttamiskeinoja, sanoo Päivi Kurikka, Kuntaliiton erityisasiantuntija.
Eniten nuorisovaltuustoja on Kymenlaaksossa ja vähiten Pohjanmaalla.
Manner-Suomen kunnista keskimäärin kahdessa kolmasosassa (223 kuntaa) on vammaisneuvosto. Lähes jokaisessa yli 50 000 asukkaan kunnassa on vammaisneuvosto, pienissä alle 2000 asukkaan kunnissa vain kolmanneksessa. Keski-Pohjanmaalla niitä on vähiten ja Kainuussa eniten.
Kuntaliitto selvitti keväällä 2009 eräiden toimielinten esiintyvyyttä kaikkien Manner-Suomen kuntien osalta.
Lisätietoja:
Eevaliisa Virnes, erityisasiantuntija, 050 357 3478 (vanhukset)
Päivi Kurikka, erityisasiantuntija, 050 301 9068 (demokratia)