Tutkimusohjelman tieteellinen johtaja, emeritusprofessori Pentti Meklin Tampereen yliopistosta löytää vuosien 2007 ja 2009 liitoskuntien kehityksestä mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä:
– Palvelujen tuottamiskustannukset eivät ole yhtä suuria kuin ei-liitoskunnissa. Kuntatyötekijöiden mielestä työelämän laatu on lievästi tyydyttävämpää ja kuntalaiset tuntevat yhteenkuuluvuutta kotiseutuunsa vahvemmin.
– Paras–uudistus on tuonut osittaista parannusta myös liitoskuntien palveluihin. Tästä on hyvä esimerkki vanhusten kotihoitopalvelut. Kaiken kaikkiaan rakenteiden uudistaminen on tuonut mukanaan mieluummin mahdollisuuksia kuin uhkia, Meklin arvioi.
Päättäjät ja kuntalaiset optimistisia
Kuntalaisten ja kuntapäättäjien näkemykset kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta vaihtelevat vahvasti kunnasta toiseen. Paikallistalous, kuntatyöntekijöiden kokema työelämän viihtyisyys ja laatu ja erilaisten palvelujen ratkaisut kunnissa vaikuttavat päättäjien ja kuntalaisten näkemyksiin uudistuksen tarpeellisuudesta.
– Kuntapäättäjät suhtautuvat optimistisesti palvelujen laadun ja saatavuuden parantumiseen uudistuksen edetessä. Kuntien erilaisuus ja erilaistuminen näkyvät siinä kuinka korkealle kunnat arvostavat omat mahdollisuutensa kehittää kuntaa ja sen palveluja, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Keskivertokuntalainen pitää omaa kuntaansa osaavana palvelujen järjestäjänä. Hän arvostaa kuntaansa vaikuttamismahdollisuuksien tarjoajana ja hänellä on vahva kotiseutuidentiteetti. Kuntalaisten arviot on koottu ennen talouskriisin kärjistymistä, syksyllä 2008.
– Tilanne on tietenkin nyt toisenlainen kuin tuolloin. Täytyy myös muistaa, että tilanne kunnissa vaihtelee sekä alueittain että tarkastelukulmasta riippuen, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom korostaa.
- Syvenevä jakautuminen ja erilaistuminen voi olla myös uhka. Samaan aikaan kun toisaalla kuntalaisen olot ja kunnan hallinto paranevat, toisaalla suunta voi olla kurjistuminen.
Ihmisten osallisuus on kuntauudistuksen pohja
Rakenteiden ravistelu on avannut mahdollisuuksia uusille johtamistavoille, kehittämisinnolle ja radikaalienkin toteuttamistapojen esiin nousemiselle.
- Luottamushenkilöiden ja viranhaltijajohdon vahva yhteistyöjohtaminen on välttämätöntä Paras-uudistuksen toimeenpanossa, sanoo Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen.
- Aitoa uudistumista syntyy ennen kaikkea silloin, kun henkilöstö ja kuntalaiset pääsevät mukaan arjen kehittämistyöhön. Uudistusta ei pidä tehdä pelkästään hallintolähtöisesti vaan tarvitaan myös kuntalaisten osallistumista ja osallistamista heille tärkeissä asioissa.
– Kuntalaiset eivät asu kunta- ja palvelurakenteissa, kehitysjohtaja Kaija Majoinen Kuntaliitosta muistuttaa.
Uudistukset jatkuvat ja tutkimus seuraa vuoteen 2013
ARTTU-tutkimusohjelma on Suomen Kuntaliiton, seitsemän eri ministeriön ja 40 tutkimuskunnan viisivuotinen arviointiohjelma, jolla selvitetään kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutumista ja eri osapuolten näkökulmia muutoksiin.
Ohjelma käynnistyi syksyllä 2008 ja se seuraa uudistuksen vaikutuksia kunnallisiin palveluihin, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstöön, kunta- ja paikallistalouteen sekä yhdyskuntarakenteen toimivuuteen vuoteen 2013. Uudistuksia ohjaava Paras-puitelaki on voimassa vuoden 2012 loppuun asti.
Tutkimusohjelmaa toteutetaan seitsemässä eri yliopistossa. Ohjelman ensimmäisiä tuloksia esiteltiin perjantaina 20.11.2009 Helsingissä.
Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto, p. 09 771 2504, 050 3375634
Kehitysjohtaja Kaija Majoinen, Kuntaliitto, p. 09 771 2512, 0500 811239,
Emeritusprofessori Pentti Meklin, Tampereen yliopisto, p. 050 564 2595.