Kuntien terveydenhuollon kustannukset kasvoivat eniten kymmeneen vuoteen

​
– Kustannusten kasvuun vaikutti edellisvuonna eniten yleinen palkkatason nousu. Koko kasvu ei ole selitettävissä kuitenkaan palkkojen ja hintatason nousulla, vaan reaalikasvua oli parisen prosenttia, Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Jussi Merikallio toteaa.

– Kustannusten nousuun vaikuttavat myös hoitotakuun edellyttämät erikoissairaanhoidon laajennukset sekä kuntien kasvavat, mutta erilaiset tarpeet kehittää palvelujaan. Osassa kuntia väestön ikääntyminen edellyttää jo nyt palvelurakenteen muutosten aloittamista, mikä tällä hetkellä näkyy kustannusten nousuna. Pitkällä aikavälillä nämä muutokset alentavat kustannuksia, Merikallio huomauttaa.

Selvityksessä oli mukana 11 suurta kaupunkia ja 15 keskisuurta kuntaa, joukossa Kainuun maakuntayhtymä. 

Suurissa kaupungeissa sekä menojen hillitsijöitä että kasvattajia 

Suurten kaupunkien joukossa on sekä niitä, joissa terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet, että niitä, joissa menot ovat notkahtaneet. Eniten terveydenhuollon kustannukset kohosivat Kotkassa ja Lahdessa, joissa nousua edellisvuoteen oli reilusti yli seitsemän prosenttia.

Keskimääräistä alhaisempaa terveydenhuollon kustannusten kasvu oli suurista kaupungeista Helsingissä (2 %), Tampereella (1,8 %), Oulussa (1,2 %), Espoossa (1,8 %), Jyväskylässä (0,5 %) ja Porissa (1,3 %). Kuopio hillitsi menojaan kaikista suurista kaupungeista eniten. Siellä kustannukset alenivat 0,1 prosenttia.

Helsingin terveydenhuollon kustannukset asukasta kohden olivat vuonna 2008 edelleen muita kaupunkeja korkeammat, vaikkakin ero on kaventunut selvästi viime vuosien aikana. Pääkaupungissa terveydenhuoltoon meni 2 071 euroa asukasta kohti ikävakioituna.

Ikävakiointi mahdollistaa erilaisten kuntien tarkastelun ilman, että kuntien erilaiset ikärakenteet vaikuttavat tuloksiin.

– Kuntien väestörakenteet ovat hyvinkin erilaisia, kun taas kuntien velvoitteet ovat samanlaisia. Niiden kuntien, joissa asuu runsaasti ikääntyviä, pitää jo nyt reagoida palveluntarpeiden kasvuun, Jussi Merikallio perustelee kaupunkien välisiä kustannuseroja. 

Keskisuurissa kunnissa päivähoito suurin kuluerä 

Keskisuuret kunnat ovat vertailleet selvitykseen terveydenhuollon kustannusten lisäksi myös sosiaalitoimen kustannuksia.

Keskisuurissa kunnissa sosiaali- ja terveystoimen kustannuksiin käytettiin keskimäärin 3107 euroa asukasta kohti. Eniten rahaa käytettiin Rovaniemellä, 3294 euroa asukasta kohti ikävakioituna ja vähiten Raisiossa, 2857 euroa asukasta kohti ikävakioituna. Seuraavaksi suurimmat kustannukset olivat Porvoossa ja Kotkassa, pienimmät Sipoossa ja Raumalla.

Lasten päivähoito ja esiopetus vievät suurimman osan sosiaali- ja terveystoimen kustannuksista, eli lähes 17 prosenttia. Päivähoitoon ja esiopetukseen menee kunnissa keskimäärin 531 euroa asukasta kohti.

Suurimmat koko sosiaali- ja terveyssektorin kustannusten hillitsijät vuonna 2008 olivat Järvenpää, Sipoo, Mikkeli, Kainuun maakunta -kuntayhtymä ja Kemi. Näissä kunnissa kustannukset alenivat vuonna 2008 edellisvuoteen verrattuna. 

Kuntaliitto julkaisee kustannusvertailun vuosittain 

Kuntaliitto on tehnyt vuosittaisen kustannusselvityksen suurille kaupungeille vuodesta 1996 ja keskisuurille kunnille vuodesta 2000 lähtien. Suurille kaupungeille tehdyissä selvityksissä on terveydenhuollon kustannuksiin laskettu mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lisäksi yli 65-vuotiaiden sosiaalitoimessa annettu ympärivuorokautinen hoito ja kotipalvelu.

Keskisuurten kuntien kustannusvertailu laajennettiin nyt viidettä kertaa myös sosiaalitoimen kustannuksiin, jolloin saatiin kokonaiskuva sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista.

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailussa ovat mukana Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa. Kotka oli mukana ainoana suurena kaupunkina myös sosiaalitoimen kustannusten vertailussa.

Keskisuurten kuntien vertailussa ovat Joensuu, Järvenpää, Kemi, Kerava, Lappeenranta, Lohja, Mikkeli, Porvoo, Raisio, Rauma, Rovaniemi, Salo ja Sipoo. Lisäksi vertailussa on mukana Kainuun maakunta -kuntayhtymä.