JuttupankkiHaastattelut ja faktalaatikot

Joukkoliikennettä koskeva EU-lähtöinen lainsäädäntö tulee täysillä voimaan vuosien 2014-2018 aikana. Kannattamattomien bussivuorojen suora tukeminen ei ole enää mahdollista. Liikenteen kilpailuttamista on lisättävä.

Verkkoyhteisö Innokylän sivuille on sitkeästi kerätty toimintakäytäntöjä terveys- ja hyvinvointialalta. Sieltä voi katsoa, miten Oulun seudun kunnissa hoidetaan ensikäynti neuvolassa tai miten Nivalassa järjestetään omaishoidettavien vuorohoito.

Kuntalaiset keskiöön -projekti on kuntien, Suomen Kuntaliiton ja eri sidosryhmien yhteinen kehittämisprojekti, jolla halutaan vahvistaa demokratiaa kuntalaislähtöisesti.

Kuntaliitosten lyhyen aikavälin kustannuslisäykset ovat ”varmoja”, mutta tulevaisuuden hyödyt ovat ”epävarmoja”, toteavat Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkijat. Heidän loppuraporttinsa Paras-hankkeen vaikutuksista kuntatalouteen valmistui helmikuun puolivälissä.

Ensi vuoden alussa voimaan tuleva potilasdirektiivi tuo suuria muutoksia tullessaan. EU-kansalainen voi hakeutua hoitoon mihin tahansa EU-maahan. Hänen kotimaansa korvaa ainakin osan kuluista.

Valtionosuusuudistusta valmisteleva työryhmä työstää selvitysmies Arno Miettisen tukena esitystä, jonka tavoitteena on, että kunnat saisivat sekä työnsä hoidettua että selviäisivät kustannuksistaan. Selvitysmiehen esityksen pitäisi olla valmis vuoden 2013 loppuun mennessä. Uusi valtionosuusjärjestelmä tulisi voimaan 1.1.2015.

Varhaiskasvatus eli tutummin lasten päivähoito on Suomessa hyvällä pohjalla. Sitä kannattaa kuitenkin kehittää monimuotoisemmaksi.

Miten löydetään 165 000 uutta työntekijää kunta-alalle kymmenen seuraavan vuoden aikana? – Työntekijöistä kannattaa pitää hyvää huolta, kehittämispäällikkö Tiina Häyhä toteaa. Parasta mainosta on työntekijä, joka voi suositella työpaikkaansa muillekin.

Miten palvelut hoidetaan kunnassa nyt? Entä 10-20 vuoden päästä? Kunnan korjausvelkaa pitäisi Kuntaliiton erityisasiantuntijan Esko Korhosen mielestä lyhentää suunnitelmallisesti ja palvelulähtöisesti. On lähdettävä toiminnasta: tilat ovat vain palveluprosessien fyysinen tuki.

Väestöllistä huoltosuhdetta kuvaava mittari on osoittanut ylöspäin jo pian kolmekymmentä vuotta, eikä laskua ole näköpiirissä. Huoltosuhdemittarilla nähdään karkeasti, kuinka suuri osa väestöstä tarvitsee julkisia palveluja ja kuinka monen ihmisen työpanoksella nämä palvelut on saatava aikaan. Sen mukaan Suomessa on vuonna 2030 sataa työikäistä kohti yhteensä 73 huollettavaa.

Nollina ja ykkösinä vapaasti bittiavaruudessa kulkeva tieto on pakottanut kirjastot miettimään omaa rooliaan uudelleen. Miten voidaan yhdistää vapaasti liikkuvan digitaalisen tiedon ihanne sekä kirjastojen ikiaikaisiin tehtäviin kuuluva paikallisen tiedon vaaliminen ja kerääminen? Toiminta hakee vielä muotoaan, ja kuntapäättäjillä on rooli kirjastopalvelujen kehittämisessä.

Suomen maaperässä risteilee tuhansia kilometrejä vesi- ja viemäriverkostoa neljän vuosikymmenen takaa. Vuoden 2013 alussa alkaneella valtuustokaudella joudutaan tekemään ankaria päätöksiä, jotta verkoston rapistuminen saadaan pysäytettyä.

Kunnat ostavat yhä enemmän palveluita. Sopimusten hallinnassa olisi vielä paljon oppimisen varaa.

Lähimmäistyöntekijöitä vanhusten palveluihin, enemmän osa-aikatyötä, työtä edes yhdelle perheenjäsenelle joka perheessä. Tällaisia ideoita on virinnyt työllistämisen kuntakokeilussa, jossa on mukana 65 kuntaa.